Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Avoin kirje Jasper Pääkköselle

Arvoisa Jasper Pääkkönen,

Yritämme totta vie tehdä parhaamme, jotta kaikki kalakantamme pysyvät hyvinä ja me suomalaiset luonnon kanssa vastuulliset elävät pysyisimme hengissä ja kalaa on myös lapsillemme.

Olet huolissasi siitä montako verkkoa lain mukaan saa veteen laittaa. Tiedätkö, että verkkojen käyttö on viime aikoina romahtanut ja yhä harvempi laittaa enää yhtään verkkoa veteen.  Meidän pitäisi alkaa pitämään verkkokalastusta historiallisena kulttuurijuttuna, jonka vaikutus kalakantoihin vähenee vuosi vuodelta.

Suomi on laaja maa ja suuri osa Suomen vesistöstä on alikalastettua. Haluat rajoittaa hauen pyyntiä. Meidän tulee saada hauesta koko maan matkailukalastuksen ykköstuote ja haukea riittää nykysäännöillä suuressa osassa Suomea ihan varmasti. Uusilla kalatalousalueilla voidaan sitten erityisalueilla tarpeen mukaan rajoittaa hauen pyyntiä hoito- ja käyttösuunnitelmalla.

Suuri huoleni on se, että kalastonhoitomaksuista kertyvät omistajakorvaukset ovat supistuneet jo niin pieniksi, että on todella ongelmia saada vesialueita hoidettua.  Omistajakorvaukset nimittäin käytetään vesialueiden hoitamiseen: virtavesien ja muiden vesialueiden kunnostamiseen, kalastuksen valvontaan, ja istuttamiseen. Rahanpuutteen on aiheuttanut osaltaan kalastuslakiin sisältyvä 65-vuotiaiden maksuvapautus, jota on hyvin vaikea enää korjata.

Tiesitkö, että tällä keskustan hallituskaudella on lohien meripyyntiin tullut erittäin tarkka valvonta, jolloin jokaisen rysällä olevan kalastajan tulee ilmoittaa merivartiostolle aina puoli tuntia ennen rantautumistaan. Lohen merikalastukseen on tullut kalastajakohtainen kiintiö, jota valvotaan koko ajan. Jokainen lohi tulee merkitä ja toivottavasti jo ensi kesänä on käytössä nippusiteen tyylinen merkki, joka pysyy lohesta. Työn alla on myös omakala-järjestelmä, johon tulee ilmoittaa kaikki, myös vapaa-ajan kalastuksessa saadut lohet ja muut saaliit.  

Omalta osaltani lappilaisena olen pitänyt huolen, että saamme Tornio- Muonio sekä Simojokeen niin paljon lohta kuin se vain on mahdollista. Nyt on tärkeää, että onnistumme neuvotteluissamme saamaan kaikkien maiden lohen merikalastuskiintiöt kohtuullisiksi eli että ne eivät nouse nykyisestä. Kaikkein tärkein toimenpide on nyt se, että saamme kansainvälisellä paineella pysäytettyä Puolan valtavan salakalastamisen, joka on jopa kolmasosa koko Itämeren lohen kalastuksesta.

Eeva-Maria Maijala
kansanedustaja (kesk.), Kalatalouden Keskusliiton pj

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Puolan salakalastuksesta olen täsmälleen samaa mieltä. Tästä on jo vuosia, mutta yksi Puolassa oleva kalatukku tarjosi yhtenä vuonna lohta myyntiin enemmän, kuin oli kaikkien valtioiden yhteinen kalastuskiintiö.

Muusta en sitten olekaan sitä mieltä, että kepulaisella on kovasti sanomista kestävästä kalavesien hoidosta. Lapissa on Talvivaara ja kohta Hannukainen. Molemmat ovat esimerkkejä vesien saastuttamisesta, joka Hannukaisen osalta on rakennusvaiheessa. Kepu ei siis opi mitään, älyttömistäkään mokista.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Talvivaara ei ole Lapissa, eikä yksikään puolue pysty siinä asiassa ensimmäistä kiveä heittämään.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Korjaan: Hannukainen on Lapissa ja Kaínuussa sijaitsevasta Talvivaarasta tulisi Kepunkin oppia. Kukaan tuskin esittää, ettei Talvivaarasta ole seurannut vesistövaikutuksia, joilla on vaikutuksia kalatalouteen.
Hannukaisen vesistöreittivaikutukset on nyt helppo ennalta selvittää. Lintilä se sitä Hannukaista ja puoltoa sen luville viimeksi ministereistä esitti. Mitäs puoluetta ko. ministeri edustaa? Kivillä ei tarvitse heitellä, vaikka laajennettavasta avolouhoksesta niitä jo sinkoilee.
Kolari on kepulaisenemmistöinen kunta, kuten Kittiläkin. Tuo Sotkamo sitten...

Käyttäjän JormaSarkela kuva
Jorma Sarkela

Kalastonhoitomaksun nimellä perittävä "kalastusvero" menee melkein kokonaan osakaskuntien eli vesien omistajien ja kalastusalueiden hallintoon, kolmanneksen varoista saavat neuvontajärjestöt, yhtenä Maijalan johtama Kalatalouden Keskuslitto.

Kalavesien kestävää käyttöä jopa suunitellaan näillä rahoilla, mutta suunnitteluasteelle se jäkin sillä varsinaiseen kalavesien hoitoon jää vain rippeitä, jos niitäkään.

Ilman velvoiteistutuksia ja kalastajien talkoiluja roskakalojen poistossa rakennetut vesistöt olisivat roskalojen täyttämiä arvottomia kalavesiä. Osin jopa luonnontilaiset vedet ollaan menettämässä pyydys- ja kalastusrajoitusten ja vähäisten tosi kalastajien takia arvokalavesinä.

Viehekalastus ei hoida vesistöjä, vaan tarvitaan tehokkaita kalastusmenetelmiä pitämään kalakannat oikeanlaatuisina ja arvokalapitoisina. Pilkkijät ja viehekalastajat eivät kykene nostamaan järvistä tonnikaupalla roskakalaa vähemmäksi arvokalojen tieltä.

Nykyisin vedet täällä Lapissakin tahtovat "roskittua" kevätkutuisista roskakaloista, jotka syövät arvokalojen ruoan ja jopa rehevöittävät vesistöjä. Meitä ammattikalastajia ja vesistöjen hoitokalastajia on aivan liian vähän, vaikka paikalliskalan arvo on huomattu ja arvostuskin noussut. Ja kalastajien ikäkin alkaa painamaan kalastusta maan rakoon, lainsäätäjienkin avustamana.

Eläkeläisenä 68 v. ammattikalastajana olisin valmis maksamaan kalastonhoitomaksunkin, jos rahat varmasti käytettäisiin kalaston ja kalavesien hoitoon eikä hallintoon ja neuvontaan. Olisin vieläkin valmis talkoilemaan nuottaamalla kalavesiä kuntoon nuoremmille ja tuleville kalastajille!

Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt
Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY-keskus
Roni Selén, Maa-ja metsätalousministeriö
Koulutustilaisuus 7.12.2015, Tampere:

Kalastonhoitomaksuina kerätyt varat käytetään kalastuslain 82 §mukaisesti:
1) kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin (ts. ”hankkeet”)
2) kalatalousalueiden toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin
3) kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
4) kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä maksettaviin korvauksiinvesialueen omistajille
5) valtiolle ja Metsähallitukselle kalastonhoitomaksun kannosta aiheutuvien menojenmaksamiseen.
Lisäksi MMM voi käyttää varoja 94 §:n 1 momentin 2—8 kohdassa tarkoitetuista rekistereistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Toimituksen poiminnat