Ihmettelen Kittilän luottamushenkilöiden hyllyttämistä

Ihmettelen päätöstä Kittilän luottamushenkilöiden hyllyttämisestä. Muistutan, että kuntalain luku, jonka nojalla hyllytys tapahtui, säädettiin sovellettavaksi vasta kesäkuun 2017 alusta lähtien. Teot, joihin Kittilän erimielisyydet perustuvat, liittyvät marraskuussa 2014 tapahtuneeseen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen.

Demokraattisesti valittujen kuntapäättäjien oikeuteen hoitaa tehtäviään tulisi puuttua vain äärimmäisissä tapauksissa. Jätin tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn päätöksen laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perään.

Pidän kyseenalaisena myös, voiko luottamushenkilöitä pidättää tehtävistään sellaisten tekojen johdosta, jotka tapahtuivat ennen kuntalain uusien säädösten voimaantuloa. Kyse on taannehtivasta oikeudenkäytöstä, joka on vastoin suomalaisia oikeusperiaatteita. Lakia säädettäessä päätettiin, että laki tulee voimaan vasta uuden valtuustokauden alusta

-Valtiovarainministeriö päätti hyllyttää kaksikymmentä Kittilän kuntapäättäjää tehtävistään meneillään olevan oikeusprosessin ajaksi. Yksitoista heistä on kuntalaisten vapaissa vaaleissa valitsemia kunnanvaltuutettuja. He ovat syytteessä entisen kunnanjohtajan erottamiseen liittyvien tapahtumien vuoksi. Keskeinen syy kunnanjohtajan irtisanomiselle oli hänen vastoin kunnan luottamushenkilöiden enemmistön tahtoa tekemät tutkintapyyntö Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaaresta. Viime viikolla Palosaari sai vapauttavan tuomion. 

Kittilässä ei ole meneillään mitään sellaista kriisiä, että kunta ei pystyisi toimimaan. Kaikki kokoukset on pystytty hoitamaan asianmukaisesti ja hallinto toimii hyvin. Laaja yksipuolinen julkisuus asiassa on synnyttänyt vääränlaisia mielikuvia. Haluan selvittää, kuultiinko Kittilän päättäjiä asianmukaisesti hyllyttämisprosessissa, vai oliko päätös hyllyttämisestä tehty todellisuudessa jo ennen prosessin alkua.

* * *

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kittilän kuntapäättäjien luottamustoimesta pidättämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiovarainministeriö teki 19.6.2018 päätöksen pidättää kaksikymmentä Kittilän kunnan luottamushenkilöä luottamustehtäviensä hoitamisesta siihen saakka, kunnes heitä koskevat syytteet on käsitelty tuomioistuimessa. Näistä luottamushenkilöistä yksitoista on Kittilän kuntalaisten viime kuntavaaleissa valitsemia kunnanvaltuutettuja.

Ns. Kittilän kriisi liittyy entisen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen marraskuussa 2014, ja sen ympärillä oleviin tapahtumiin. Keskeinen syy Mäkelän irtisanomiselle oli hänen joulukuussa 2013 tekemänsä tutkintapyyntö Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaaresta, vastoin kunnan luottamushenkilöiden enemmistön tahtoa. Lapin käräjäoikeus hylkäsi Jouni Palosaarta vastaan nostetut syytteet 15.6.2018.

On selvää, että kuntademokratiaan puuttuminen kuntalaisten vapaissa vaaleissa valitsemien luottamushenkilöiden tehtävistään pidättämisen kautta on laissa määrätty tapahtumaan vain todella äärimmäisissä tapauksissa. Yksin muotovirhe kunnanjohtajan erottamista koskevassa päätöksessä ei ole riittävä peruste. Tällöinhän puututaan ihmisten oikeuteen valita omat päättäjänsä demokraattisissa vaaleissa. Näin ollen myös ”hyllytysprosessin” tulee noudattaa mahdollisimman tiukasti yleisiä hyvän hallinnon ja oikeusvaltion oikeusperiaatteita.

Kuntalain 109 a §:n mukaan: ”Jos selvityshenkilö tai selvitysryhmä on esittänyt luottamushenkilön tai luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan 85 §:n 4 momentissa säädetyllä perusteella luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi eikä valtuusto ole näin menetellyt, valtiovarainministeriö voi valtuustoa ja asianomaista luottamushenkilöä kuultuaan päättää asiasta, jos luottamustoimesta pidättäminen on välttämätöntä kunnan päätöksenteon saattamiseksi lain mukaiseksi sekä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön heti.”

Kittilän kuntapäättäjien tehtävistään pidättämistä on edellyttänyt laaja, voimakas ja vuosia kestänyt julkinen keskustelu, jossa Kittilän kuntapäättäjät on tuomittu etukäteen. Yksipuolisella uutisoinnilla on vaikutettu yleiseen mielipiteeseen ja myös valtiovallan asenteisiin Kittilän kuntaa kohtaan. Myös valtiovarainministeriöstä on etukäteen esitetty mielipiteitä, jossa on arvosteltu Kittilän kuntapäättäjiä kielteisesti ja katsottu, ettei heillä ole edellytyksiä jatkaa tehtäviensä hoitamista.

Tämä herättää perustellusti epäilyn menettelyn puolueettomuutta kohtaan. Oliko päätös asiasta tehty etukäteen ja oliko Kittilän syytettyinä olevien kuntapäättäjien kuulemisella todellista vaikutusta prosessiin? Onko Kittilän luottamushenkilöiden kuulemisesta esim. laadittu muistiota, johon heidän näkemyksensä on kirjattu ja saivatko he tutustua siihen, mitä heidän lausumastaan on kirjattu päätöksenteon perusteeksi?

Valtiovarainministeriön 19.6.2018 julkaisemassa tiedotteessa perustellaan Kittilän kunnan luottamushenkilöiden viralta pidättämistä: Ministeriö katsoi, että henkilöiden luottamustoimesta pidättämisen välttämättömyyttä tukee selvitysryhmän selvitys. Selvityksen mukaan kunnan päätöksenteko on poikkeuksellisessa hallinnollisessa kriisissä ja kunnan tilanne on vakava. Taustalla on rikosprosessin myötä syntynyt epäluottamus ja sitä seurannut luottamushenkilöiden jakautuminen kahteen leiriin.”

Luottamushenkilöiden jakaantuminen kahteen tai useampaankin leiriin on tyypillistä monessakin eri kunnassa, samoin myös epäluottamusta ja erilaisia riitoja on ollut lukuisissa Suomen kunnallishallinnoissa. Huomattavaa on myös, että Kittilän entisen kunnanjohtajan irtisanomisen ja rikosprosessien käynnistymisen jälkeen on käyty kuntavaalit, joissa valitut päättäjät ovat saaneet valtuutuksensa kuntalaisilta.

Kittilän kuntapäättäjien hyllyttäminen on tehty kuntalakiin vuoden 2017 alussa lisätyn uuden 12 a luvun pykälien nojalla. Ao. lakimuutoksessa todetaan, että kyseistä 12 a lukua sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien. Tapahtumat, joiden vuoksi Kittilän kuntapäättäjät on päätetty pidättää virasta, ovat tapahtuneet vuosia sitten. Välissä on ehditty pitää kuntavaalitkin ja osa päättäjistä on vaihtunut. Heille on nyt määrätty sellaisia seurauksia, joita he eivät olisi voineet saada teoistaan tekohetkellä. Tämä on ristiriidassa siihen periaatteeseen, jota suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on pidetty tärkeänä, taannehtivan oikeudenkäytön kieltoon.

                      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko taannehtiva oikeudenkäyttö mahdollista suomalaisten oikeusperiaatteiden mukaan niin että Kittilän kunnan luottamushenkilöt voidaan pidättää luottamustehtäviensä hoitamisesta niiden tekojen perusteella, jotka he ovat tehneet ennen lain voimaan astumista;

onko Kittilän luottamushenkilöiden kuuleminen ja muu luottamustoimesta pidättämiseen liittynyt prosessi tapahtunut tasapuolisuuden ja muiden hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti;

ja mitkä ovat ne yksilöidyt perusteet, joiden johdosta Kittilän entisen kunnanjohtajan irtisanomiseen liittyvien tapahtumien vuoksi syytteessä olevat kuntapäättäjät katsotaan esteelliseksi kaikkeen mahdolliseen kunnalliseen päätöksentekoon eikä riitä, että jääväisivät itsensä ainoastaan niissä asioissa, jotka koskevat entisen kunnanjohtajan irtisanomista?

Helsingissä, 21. päivänä kesäkuuta 2018

Eeva-Maria Maijala/ kesk

emmaijala
Keskusta Savukoski

Olen lappilainen toisen kauden kansanedustaja. Koulutukseltani olen agrologi ja varatuomari. Puolisoni kanssa meillä on neljä lasta. Kotitilamme on maa- ja porotila Nousun Kylässä Savukoskella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu