Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Ihmettelen Kittilän luottamushenkilöiden hyllyttämistä

Ihmettelen päätöstä Kittilän luottamushenkilöiden hyllyttämisestä. Muistutan, että kuntalain luku, jonka nojalla hyllytys tapahtui, säädettiin sovellettavaksi vasta kesäkuun 2017 alusta lähtien. Teot, joihin Kittilän erimielisyydet perustuvat, liittyvät marraskuussa 2014 tapahtuneeseen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen.

Demokraattisesti valittujen kuntapäättäjien oikeuteen hoitaa tehtäviään tulisi puuttua vain äärimmäisissä tapauksissa. Jätin tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn päätöksen laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perään.

Pidän kyseenalaisena myös, voiko luottamushenkilöitä pidättää tehtävistään sellaisten tekojen johdosta, jotka tapahtuivat ennen kuntalain uusien säädösten voimaantuloa. Kyse on taannehtivasta oikeudenkäytöstä, joka on vastoin suomalaisia oikeusperiaatteita. Lakia säädettäessä päätettiin, että laki tulee voimaan vasta uuden valtuustokauden alusta

-Valtiovarainministeriö päätti hyllyttää kaksikymmentä Kittilän kuntapäättäjää tehtävistään meneillään olevan oikeusprosessin ajaksi. Yksitoista heistä on kuntalaisten vapaissa vaaleissa valitsemia kunnanvaltuutettuja. He ovat syytteessä entisen kunnanjohtajan erottamiseen liittyvien tapahtumien vuoksi. Keskeinen syy kunnanjohtajan irtisanomiselle oli hänen vastoin kunnan luottamushenkilöiden enemmistön tahtoa tekemät tutkintapyyntö Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaaresta. Viime viikolla Palosaari sai vapauttavan tuomion. 

Kittilässä ei ole meneillään mitään sellaista kriisiä, että kunta ei pystyisi toimimaan. Kaikki kokoukset on pystytty hoitamaan asianmukaisesti ja hallinto toimii hyvin. Laaja yksipuolinen julkisuus asiassa on synnyttänyt vääränlaisia mielikuvia. Haluan selvittää, kuultiinko Kittilän päättäjiä asianmukaisesti hyllyttämisprosessissa, vai oliko päätös hyllyttämisestä tehty todellisuudessa jo ennen prosessin alkua.

* * *

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kittilän kuntapäättäjien luottamustoimesta pidättämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiovarainministeriö teki 19.6.2018 päätöksen pidättää kaksikymmentä Kittilän kunnan luottamushenkilöä luottamustehtäviensä hoitamisesta siihen saakka, kunnes heitä koskevat syytteet on käsitelty tuomioistuimessa. Näistä luottamushenkilöistä yksitoista on Kittilän kuntalaisten viime kuntavaaleissa valitsemia kunnanvaltuutettuja.

Ns. Kittilän kriisi liittyy entisen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen marraskuussa 2014, ja sen ympärillä oleviin tapahtumiin. Keskeinen syy Mäkelän irtisanomiselle oli hänen joulukuussa 2013 tekemänsä tutkintapyyntö Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaaresta, vastoin kunnan luottamushenkilöiden enemmistön tahtoa. Lapin käräjäoikeus hylkäsi Jouni Palosaarta vastaan nostetut syytteet 15.6.2018.

On selvää, että kuntademokratiaan puuttuminen kuntalaisten vapaissa vaaleissa valitsemien luottamushenkilöiden tehtävistään pidättämisen kautta on laissa määrätty tapahtumaan vain todella äärimmäisissä tapauksissa. Yksin muotovirhe kunnanjohtajan erottamista koskevassa päätöksessä ei ole riittävä peruste. Tällöinhän puututaan ihmisten oikeuteen valita omat päättäjänsä demokraattisissa vaaleissa. Näin ollen myös ”hyllytysprosessin” tulee noudattaa mahdollisimman tiukasti yleisiä hyvän hallinnon ja oikeusvaltion oikeusperiaatteita.

Kuntalain 109 a §:n mukaan: ”Jos selvityshenkilö tai selvitysryhmä on esittänyt luottamushenkilön tai luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan 85 §:n 4 momentissa säädetyllä perusteella luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi eikä valtuusto ole näin menetellyt, valtiovarainministeriö voi valtuustoa ja asianomaista luottamushenkilöä kuultuaan päättää asiasta, jos luottamustoimesta pidättäminen on välttämätöntä kunnan päätöksenteon saattamiseksi lain mukaiseksi sekä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön heti.”

Kittilän kuntapäättäjien tehtävistään pidättämistä on edellyttänyt laaja, voimakas ja vuosia kestänyt julkinen keskustelu, jossa Kittilän kuntapäättäjät on tuomittu etukäteen. Yksipuolisella uutisoinnilla on vaikutettu yleiseen mielipiteeseen ja myös valtiovallan asenteisiin Kittilän kuntaa kohtaan. Myös valtiovarainministeriöstä on etukäteen esitetty mielipiteitä, jossa on arvosteltu Kittilän kuntapäättäjiä kielteisesti ja katsottu, ettei heillä ole edellytyksiä jatkaa tehtäviensä hoitamista.

Tämä herättää perustellusti epäilyn menettelyn puolueettomuutta kohtaan. Oliko päätös asiasta tehty etukäteen ja oliko Kittilän syytettyinä olevien kuntapäättäjien kuulemisella todellista vaikutusta prosessiin? Onko Kittilän luottamushenkilöiden kuulemisesta esim. laadittu muistiota, johon heidän näkemyksensä on kirjattu ja saivatko he tutustua siihen, mitä heidän lausumastaan on kirjattu päätöksenteon perusteeksi?

Valtiovarainministeriön 19.6.2018 julkaisemassa tiedotteessa perustellaan Kittilän kunnan luottamushenkilöiden viralta pidättämistä: Ministeriö katsoi, että henkilöiden luottamustoimesta pidättämisen välttämättömyyttä tukee selvitysryhmän selvitys. Selvityksen mukaan kunnan päätöksenteko on poikkeuksellisessa hallinnollisessa kriisissä ja kunnan tilanne on vakava. Taustalla on rikosprosessin myötä syntynyt epäluottamus ja sitä seurannut luottamushenkilöiden jakautuminen kahteen leiriin.”

Luottamushenkilöiden jakaantuminen kahteen tai useampaankin leiriin on tyypillistä monessakin eri kunnassa, samoin myös epäluottamusta ja erilaisia riitoja on ollut lukuisissa Suomen kunnallishallinnoissa. Huomattavaa on myös, että Kittilän entisen kunnanjohtajan irtisanomisen ja rikosprosessien käynnistymisen jälkeen on käyty kuntavaalit, joissa valitut päättäjät ovat saaneet valtuutuksensa kuntalaisilta.

Kittilän kuntapäättäjien hyllyttäminen on tehty kuntalakiin vuoden 2017 alussa lisätyn uuden 12 a luvun pykälien nojalla. Ao. lakimuutoksessa todetaan, että kyseistä 12 a lukua sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien. Tapahtumat, joiden vuoksi Kittilän kuntapäättäjät on päätetty pidättää virasta, ovat tapahtuneet vuosia sitten. Välissä on ehditty pitää kuntavaalitkin ja osa päättäjistä on vaihtunut. Heille on nyt määrätty sellaisia seurauksia, joita he eivät olisi voineet saada teoistaan tekohetkellä. Tämä on ristiriidassa siihen periaatteeseen, jota suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on pidetty tärkeänä, taannehtivan oikeudenkäytön kieltoon.

                      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko taannehtiva oikeudenkäyttö mahdollista suomalaisten oikeusperiaatteiden mukaan niin että Kittilän kunnan luottamushenkilöt voidaan pidättää luottamustehtäviensä hoitamisesta niiden tekojen perusteella, jotka he ovat tehneet ennen lain voimaan astumista;

onko Kittilän luottamushenkilöiden kuuleminen ja muu luottamustoimesta pidättämiseen liittynyt prosessi tapahtunut tasapuolisuuden ja muiden hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti;

ja mitkä ovat ne yksilöidyt perusteet, joiden johdosta Kittilän entisen kunnanjohtajan irtisanomiseen liittyvien tapahtumien vuoksi syytteessä olevat kuntapäättäjät katsotaan esteelliseksi kaikkeen mahdolliseen kunnalliseen päätöksentekoon eikä riitä, että jääväisivät itsensä ainoastaan niissä asioissa, jotka koskevat entisen kunnanjohtajan irtisanomista?

Helsingissä, 21. päivänä kesäkuuta 2018

Eeva-Maria Maijala/ kesk

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos katsot itse lainaamaasi Kuntalain 109 a §:ä, niin laki ottaa kantaa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä oleviin luottamushenkilöihin. Alku kuuluu:
"Jos selvityshenkilö tai selvitysryhmä on esittänyt luottamushenkilön tai luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan 85 §:n 4 momentissa säädetyllä perusteella luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi eikä valtuusto ole näin menetellyt, valtiovarainministeriö voi valtuustoa ja asianomaista luottamushenkilöä kuultuaan päättää asiasta"

Koitat kääntää asiaa taannehtivaksi lain käytöksi, mutta ko lain kohta ei ota lainkaan kantaa siihen, milloin itse esitutkintaan tahi oikeudenkäyntiin johtavat tapahtumat ovat tapahtuneet. Lain tarkoitus on tarvittaessa pidättää toimestaan luottamushenkilöt prosessin ajaksi, joka on nyt siis käynnissä.

Selvitys tehtiin ja lakia noudatettiin valtionvarainministeriön päätöksellä - ei mitenkään taannehtivasti vaan lain mukaan.

Erikoista varatuomarin tapauksessa käyttää tällaista perustelua.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Juuri kuten Niko kirjoittaa.

Maijala sanoo että "Heille on nyt määrätty sellaisia seurauksia, joita he eivät olisi voineet saada teoistaan tekohetkellä." Myöskään uuden lain mukaan seuraamuksia ei tule tekohetkellä vaan vasta esitutkinnan tai oikeudenkäynnin aikana.

Se että joku on demokraattisesti valittu luottamustehtäviinsä ei tietenkään estä mahdollisilta lainmukaisilta seuraamuksilta jos tämän epäillään hoitaneen tehtäväänsä väärin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tiedän koskevani huonosti tuntemaani ampiaispesää. Mutta kaiken kaikkiaan tuo Kittilän homma näyttää menneen alusta alkaen niin huonosti, että on järkevää laittaa kaikki asianosaiset jäähylle. Jos kerran kuntalaiset eivät itse osaa sitä tehdä, silloin on syytä valtionhallinnon puuttua asiaan.

Kun asia on juurta jaksain selvitetty, niin ehkä sen jälkeen asianosaiset ovat vähän rauhoittuneet. Halukkaat voivat yrittää alkaa alusta puhtaalta pöydältä. Peiliin katsomisen paikka lienee aika monella - ihan noin alkajaisiksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Jälleen kerran seuraamukset ovat vakavammat kuin itse asia, tässä tapauksessa kunnan reagointi käynnissä oleviin selvityksiin. Jos Kittilän kunta ei olisi jääräpäisesti pitänyt luottamusmieskavereidensa puolta itsestään selvässä asiassa, olisi tämä viimeinen "kohu" jäänyt tulematta ja Kittilän tahraisessa kilvessä olisi pari tahraa vähemmän.

En ymmärrä, miksi kunnanpäättäjät haluavat vartavasten leimata oman kuntansa huonon ja epäselvän päätöksenteon symboliksi. Kuntapolitiikassa "tehdä Kittilät" tai "tästä tulee seuraava Kittilä" ovat jo lentäviä lauseita joista useimmat ymmärtävät, mitä niillä tarkoitetaan. Maijala jatkaa samalla linjalla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Miten mahtaa olla tuon takautuvan lain tulkinnan kanssa, sillä myös tuo 85§ on tuon lain (Laki kuntalain muuttamisesta) voimaan astumisessa 1.1.2017 mukana.

"Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Sen 12 a lukua sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä kesäkuuta 2017."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161484#...

Itse pidän edustaja Maijalan esittämää kysymystä hyvinkin perusteltuna.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, mikä sinun mielestäsi perustelu, kun laki ei millään tapaa ota kantaa virkarikosepäilyn tapahtumisajankohtaan vaan ainoastaan siihen, että luottamushenkilö on esitutkinnan kohteena virkarikoksesta tai oikeudenkäyntiprosessissa?

Käsittääkseni ko henkilöt ovat prosessissa ja päätös on nyt tehty vuonna 2018 kauan lain voimaantulon jälkeen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #7

Perustan kantani siihen, ettei takautuvaa oikeutta voida jakaa. Tämä lainsäädännön muutoshan muistini mukaan tehtiin juuri Kittilässä velloneita tapahtumia silmällä pitäen.

Tässä alla linkki jossa selvennetään kansalaisen tarvitsemaa ennakoitavuutta lainsäädännössä eli oikeusvarmuutta. Näin ollen takautuvaa lainkäyttöä ei tulisi olla oikeudessa, eikä siten myöskään valtionhallinnossa.

https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/6...

Kohdassa 5.1.2 Oikeusvarmuus on esitetty yksityiskohtaisemmat perusteet.

Tässä koko tapahtumien ketju kuvattuna; https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kittilan-...

Sitten on KHO:n perustelut taannehtivaan oikeuskäytäntöön tässä linkissä; http://lainkirjoittaja.finlex.fi/20-voimaantulo/20-4/

"Kun lain joidenkin vaikutusten halutaan alkavan jo ennen lain voimaantuloa tai voimaantuloajankohtaa myöhemmin, on harkittava, puhutaanko voimaantulosta vai soveltamisesta.

Pääsääntönä on vanhastaan ollut, että lailla on yksi ainoa voimaantuloajankohta ja että tästä poikkeavana aikana alkavien vaikutusten osalta puhutaan soveltamisesta, jolleivät erityiset syyt edellytä voimaantulon jakamista osiin. Koska perustuslain 79 §:n 3 momentin mukaan laki ei voi tulla voimaan, ennen kuin se on julkaistu, julkaisemista edeltävään aikaan kohdistuvien vaikutusten osalta voidaan kuitenkin puhua vain soveltamisesta."

Ja lisää KHO:n kantaa tässä;
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/muutoksenhakijall...

"Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämästä taannehtivuuskiellosta johtuen tuomioistuin ei saa lakia taannehtivasti soveltaen tuomita rangaistusta sellaisesta teosta, joka ei tekohetkellä ole ollut rangaistava."

Muutoslain tulee johtaa lievempään tuomioon kuin aiemmin voimassa ollut laki taannehtivuutta sovellettaessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Mainitsemasi asiat pätevät kyllä syytettyjen henkilöiden rikosoikeudellisissa tuomioissa eivätkä he voi saada taannehtivasti kuin sellaisia rangaistuksia kuin tekohetkellä on lain mukaan ollut voimassa.

Kuntalaki taas pyrkii varmistamaan kunnan päätöksenteon ja kuten linkkaamastasi SK:n uutisista voi lukea, niin lain edellyttämä selvitysryhmä edellytti niiden luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan, jotka on loppuvuonna 2017 eli selvästi lain voimaantulon jälkeen asetettu syytteeseen. Tämä tarkoittaa lain jälkimmäistä ehtoa eli pidätetään luottamustoimesta oikeudenkäynnin ajaksi.

Pelkkä esitutkinta ei siis ole ollut selvitysryhmän eikä VM:n päätöksenteon perusteena vaan syytteeseen asettaminen.

Valtionvarainministeriöhän ei ole oikeus eikä rikosoikeuden tuomioistuin. Päätöksen se on tehnyt lain mukaan sen voimaantulon jälkeen tapahtuneiden syytteiden noston perusteella. Syytteessä olo on peruste toimesta pidättämiselle - ei itse teko jonakin ajanhetkenä. Itse lakimuutos on hyväksytty eikä sitä olla katsottu perustuslain vastaiseksi.

Teosta rikosoikeudellinen rangaistus tulee rikoslain mukaan tuomioistuimessa tekohetkellä vallinneen lain mukaan tuomiten. Tai toki sitten vaihtoehtona vapautuvat syytteistä...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Kiitos Niko. Ei lsättävää, tai poistettavaa.

Käyttäjän JereViikari kuva
Jere Viikari Vastaus kommenttiin #8

Syytteet on nostettu 13.10.2017.
https://oikeus.fi/syyttaja/oulunsyyttajanvirasto/f...

Lakimuutos on tullut voimaan aiemmin, 1.6.2017. Selvitysryhmä vaati 27.2.2018, että Kittilän kunta pidättää syytteitä saaneet luottamushenkilöt toimistaan oikeudenkäyntien ajaksi. Ajallisesti siis ihan oikein.

Rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta ei liene voitavan soveltavan kuntalakiin, joka ei ole rikoslaki eikä ko. kuntalain säädöksen perusteella ketään tuomita rangaistukseen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Eeva-Maria Maijalan blogi osoittaa vain sen, että tuomittu on hänen mielestään sellaisen puolueen jäseniä, jotka ovat aina oikeassa, tekivät mitä tahansa. Varmasti laittomilla päätöksillä on Kittilän päättäjien enemmistön tuki, mutta ei se ole tae päätöksen lainmukaisuudesta; ainoastaan todiste siitä, että enemmistö on toiminut laittomasti. Lailliseksi sellaista toimintaa ei tee se, että enemmistö uskoo omaan syyttömyyteensä.

Toimituksen poiminnat