Porotalouden puolesta
Poronhoito on ja pysyy koko poronhoitoalueen tärkeänä osana monimuotoista ja arvokasta kotiseutuamme.
Emme elä yksin, joudumme sietämään muitakin toimijoita. Naapuri ärsyttää joskus, mutta toisena päivänä huomaammekin tarvitsevamme toisiamme. Pohjois-Suomen rikkaus on monimuotoinen luontoon perustuva elinkeinotoiminta ja tapa elää luonnon kanssa.
Viitaten mm. Lapin Kansassa 5.5. olleeseen kirjoitukseen haluan muistuttaa, että MTK edustaa tänä päivänä myös suurinta osaa poronomistajista. Toivon että MTK kuulisi koko laajaa jäsenkenttäänsä, eikä edustaisi julkisuudessa vain muutamaa maidontuottajaa, joilla on mennyt sukset ristiin poronomistajien kanssa. Poronhoitoalueen pelloista tehdään huomattavasta osasta heiniä poroille. Poronomistajat ovat MTK:n jäseniä suoraan peltoviljelyn kautta tai metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta. Poromiehiä on alueella MTK-laisina enemmän kuin maidontuottajia.
Porot aiheuttavat kesällä vahinkoja pelloilla ja puutarhoissa, mutta vahingot tulee pyrkiä estämään. Asia on kirjattu poronhoitolakiin. Lain mukaan poronomistajat tekevätkin töitä estääkseen vahingot. Huomattava osa riskialttiista pelloista on jo aidattu, ja poromiehet siirtävät poroja koko kesän ilmoitusten mukaan.
Ongelmatapauksia varten on lakiin kirjattu porovahinkoarvimislautakunnan tehtävät. Vuosittain on vain muutamia, mutta sen äänekkäämpiä tapauksia, joita ei saada hoidettua kunnialla ja ne johtavat käräjöintiin. Laista onkin tarvetta arvioida uudelleen arviomislautakuntien toimintaa, jotta niiden toiminta nauttisi parempaa luottamusta.
Porot aiheuttavat syksyisin tai lumipeitteen aikana pelloille vahinkoja todella harvoin. Hyvä esimerkki on yksi maidontuottaja, joka tuottaa pelloillaan korkealaatuista rehua isolle lehmäkarjalleen, myyntiin ja poroilleen. Näistä rehun tuotantopelloista 5 ha on talvisin myös porojen tarhana, jossa on toista sataa poroa.
Tottakai puhut porotalouden puolesta, sen ymmärrän mutta tätä suurporotaloutta ja sen tukirakenteita en kyllä jaksa ymmärtää.
Porotalous on aina, lukuun ottamatta poronhoitolain ja sen jälkeisen ajanjakson luomaa älytöntä tukiaisviidakkoa. Tunnusta pois, vanhan poronhoitoalueen voimassaollessa, porotalous oli lähinnä kokonaistalouden osa; ei elinkeino. Nyt se on pääosin tukien varassa toimiva harraste, elinkeinoksikin kutsutta. Paras tuotto porosta on liikenteen tappama tai petojen tappama, kiusallista kyllä. Porotalous sisältää muuten melkoisen määrän ns harmaata taloutta.
Poronhoito ei Suomessa ole vanha elinkeino, mm 1800-luvun loppupuolella Sinunkin kotiseudullasi oli enemmän lehmiä kuin poroja.
Ilmoita asiaton viesti
Porojen määrän puolittaminen olisi välttämätöntä porotalouden aiheuttamien haittojen kohtuullistamiseksi. Myös yhteiskunnan rahoja säästyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Porotalouden kohdalla saa eri medioissa usein lukea negatiivisia tai ainakin kielteiskysyviä tarinoita. Niitä on liikaa, mikä on uhka ja ongelma? Että esimerkiksi Norjassa olisi paremmin pysytty kohtuudessa?
Paliskuntia on liikaa kuin konsaan SOTE alueita tulevaisuudessa ja tästä juontuu ongelmia.
Onko poronliha luomua, paljooko niitä syötetään keinorehulla? Kuka porot loppuviimeksi omistaa eli saa rahallisen hyödyn? Kuinka paljon porotalous tulee maksamaan veronmaksajillle?
Liittyykö ja miten paljon asiaan harmaata taloutta mihin yllä Pohjolan Kalle viitttaa?
Ilmoita asiaton viesti
Poronlihako luomua? Niinkauan kuin rehutehtaat syytävät poronmuonaa, niin ei ole. Heinät, mitä käytetään ruokinnassa, eivät täytä välttämättä kovia luomukriteereitä. Porot käyvät syönnöksillään viljelyksillä, ei niitä voi opettaa pelkästään luomupelloille. Hirvet, kauriit ja peuratkin ovat enmmän luomua.
Tästä porotaloudesta on kirjoiteltu ja paljon näilläkin saiteilla.
Kuten jo yllä mainitsin, ymmärrän porotalouden kyllä mutta en ”tukitaloutena” siinä määrin kuin nyt ja poronhoitoalueen rajat pitäisi palauttaa sinne vanhoille rajoilleen.
Ilmoita asiaton viesti