Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Urho Kekkosen kansallispuiston kompensaatiotoimia odotettu 37 vuotta

Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen liittyen Urho Kekkosen kansallispuiston kompensaatiotoimista annettujen lupausten täyttämisestä. Puisto perustettiin 37 vuotta sitten, mutta osa annetuista lupauksista (työpaikat sekä Martti-Tulppio -tie) ovat edelleen täyttämättä.

Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1981 annetulla lailla Urho Kekkosen kansallispuistosta. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 8/1982) todetaan kansallispuiston aiheuttavan sen alueen kunnille työpaikkojen ja verotulojen menetyksiä. Tämän johdosta valtiovalta lupasi hallituksen esityksestä ilmeneviä kompensaatiotoimia korvaukseksi näistä menetyksistä. Savukosken kunnalle luvattiin rakentaa valtion matkailuhotelli sekä ”ensi tilassa toteuttaa Savukosken kirkonkylästä puiston alueelle johtavien teiden parannushankkeet”.

Käytännössä tuo tieyhteys tarkoittaa ns. Savukosken yläperän tietä eli Martti-Tulppio tieosuutta. Tie on yhä peruskorjaamatta ja huonossa kunnossa. Valtiovallan täyttämätön lupaus on herättänyt alueella paljon huomiota ja katkeruutta ajan myötä. Kyse on valtion toiminnan uskottavuudesta, joka tulee palauttaa alueella. Itälappilaiset ovat kokeneet, ettei valtioon voi luottaa sopimusosapuolena. 

Itä-Lappi on muuttotappioalue ja suuren työttömyyden aluetta, joka muutenkin tarvitsisi ns. täsmätoimia. Martin ja Tulppion välisen tieyhteyden kunnostaminen edistäisi mm. alueen luontomatkailun mahdollisuuksia sekä puutavaran kuljettamista.

Samaisessa hallituksen esityksessä todetaan: ”Työpaikkojen menetyksistä aiheutuu kunnille vastaavasti verotulojen menetyksiä. Nämä menetykset korvautuvat osittain puistohallintoon välittömästi syntyvillä uusilla työpaikoilla. Asianomaiset kunnat ovat kuitenkin asettaneet puiston perustamisen erääksi ehdoksi sen, että menetettävät metsätyöpaikat korvataan täysimääräisinä kunnille.”

Kansallispuistoa perustettaessa luvattiin kansallispuiston opastuksesta, valvonnasta ja hoidosta vastaavien henkilöiden palkkaamista alueelle. ”Yhteenvetona työpaikkakysymyksistä voidaan todeta, että tarkoituksena on korvata menetettävät 63 metsätyöpaikkaa yhtäältä puistohallintoon syntyvillä uusilla työpaikoilla ja toisaalta eräin muin valtion varoin suoritettavin toimenpitein, joiden seurauksena kuntiin syntyisi uusia työpaikkoja lähinnä matkailuelinkeinon piiriin.”

Tie on peruskorjaamatta. Savukoskella ei ole enää yhtään puistohallinnon työpaikkaa. 1-2 paikallista yrittäjää tekee töitä kansallispuistossa alihankintatöinä. 

Urho Kekkosen kansallispuisto nimettiin tasavallan presidentti Urho Kekkosen mukaan kunnioituksena hänen elämäntyölleen. Urho Kekkosen elämäntyössä keskeistä oli tasapuolisen aluekehityksen edistäminen ja etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden elinmahdollisuuksien parantaminen. Ei ole kunniaksi Urho Kekkosen muistolle, että hänen nimeään kantavan lain esitöissä luvatut kompensaatiotoimenpiteet ovat 37 vuotta lain säätämisen jälkeen edelleen osin toteuttamatta.

Kysyn: Milloin ja miten valtiovalta täyttää lupauksensa työpaikoista sekä Martin ja Tulppion välisen tieyhteyden parantamisesta osana Urho Kekkosen kansallispuiston perustamisen kompensaatiotoimia?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Menneen maailman valitusta, käsi ojossa valtion suuntaan tietenkin. Savukoskella on kansallispuiston ja muiden suojelualueiden ansiosta luontomatkailun työpaikkoja varsin hyvin. Metsurien työpaikat veivät pohjalaisten yrittäjien motot jo ajat sitten. Valtapuolue Keskusta on kuristanut ja kurjistanut niin tienpitoa ja -rakennusta kun Metsähallituksen luontopalvelujakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset