Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Hyljetuotteiden kaupallinen hyödyntäminen sallittava

Jätin eduskunnassa toimenpidealoitteen hyljetuotteiden kaupallisesta hyödyntämisestä. Suomi ei voi valitettavasti päättää asiaa yksin, mutta toivon meidän olevan aktiivisia asiassa EU-tasolla. Esitän aloitteessani Suomelle toimenpiteitä sen tavoitteen saavuttamiseksi, että hylkeen pyytämisestä aiheutuvista hylkeenruhoista saatavien tuotteiden kaupallinen hyödyntäminen tultaisiin jälleen sallimaan.

Metsästetyn hylkeen hyödyntäminen kaupallisesti on kielletty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella. Vuonna 2015 annettu asetus kielsi aiemmin sallitun pienimuotoisenkin, meren luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin vuoksi harjoitettavan pyynnin seurauksena syntyvien hyljetuotteiden kaupallisen hyödyntämisen.

Näin ollen hylkeen ruhoista on tullut ongelmajätettä. Hyljettä voisi kuitenkin hyödyntää monin tavoin – hylkeiden lihan, nahan, traanin ja luiden käyttö toisi paikallisille yrittäjille lisätuloja ja edistäisi kansantaloutta nykyisen tuhlaamisen sijaan. Suomessa olisi pyrittävä eroon hyljetuotteiden kaupallisen kiellon estämisestä, kun hyljekanta vain jatkuvasti kasvaa. Tuotteistuskielto johtaa myös siihen, että metsästystaitoisetkaan eivät halua lähteä pyytämään hylkeitä, koska ruhon hävittäminen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

Jos hylkeitä kuitenkin on tietyin edellytyksiä mahdollista metsästää, miksei hylkeistä saatavia tuotteita saisi käyttää eikä jatkojalostaa?

Jopa kyseisessä EU-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus hyljetuotteiden kaupasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1007/2009 muuttamisesta ja komission asetuksen (EU) N:o 737/2010 kumoamisesta) todetaan: ”Meren luonnonvarojen kestävään hallinnointiin liittyvän poikkeuksen poistaminen voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia jäsenvaltioissa, joissa laillisesta hylkeenpyynnistä peräisin olevia ruhoja on käytetty sellaisten hyljetuotteiden materiaalina, joita on saatettu paikallisille markkinoille satunnaisesti ja pieninä määrinä.”

Tämä ongelma tulisi asetuksenkin mukaan ottaa huomioon tulevissa arvioinneissa.

Samoin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on todennut lausunnossaan 5.3.2015 (MmVL 56/2014) pitävänsä ehdottoman tärkeänä saavuttaa ratkaisu, joka mahdollistaisi hyljetuotteiden pienimuotoisen markkinoille saattamisen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Realiteetit eivät puolla myöskään norjalaisen lahtivalaan tuontikieltoa, vaan kyse on pelkästä ideologiasta. Rationaalisessa EU:ssa eettisyyssertifioidun lahtivalaan lihan tuonti kaikkia kv sitoumuksiaan noudattavasta Norjasta olisi sallittua.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nyt kuuluu Kalatalouden keskusliiton lobbarin ääni. Kaupalliset kalastajat haluavat menestyä saaliskilpailussa paremmin lahtaamalla mahdollisuuksien mukaan niin paljon hylkeitä kuin yhteiskunta sietää. Ja jonkin verran laittomasti.

Kuten aikaisemminkin niin monesti olen todennut, niin jokaisessa kepulin tekemässä ympäristöaloitteessa on hyödyn tavoittelun tarkoitus oman äänestäjän kukkaroon. Luonto on aina kärsijän osassa. Luonto ei kestä kepulin moraalia.

Käyttäjän alpoylitalo kuva
Alpo Ylitalo

Börje Uimonen, pitäisikö tietää, mihin ottaa kantaa? - Maijala on oikealla asialla.

Ammattikalastajia on enää alle 500 koko maassa. Silakan pyyntikiintiö täyttyi jo kaksi viikkoa sitten. Kiintiöstä 70 % on annettu eestiläisille. Muiden kalojen osalta saalismäärä puolittui viime vuonna. Suomenlahdella alkanut kuhan pyynti kesti kaksi vuorokautta, sillä hylkeet repivät pyydykset.

Vuosikymmenten ajan ympäristöviranomaiset ovat laskeneet hyljekannan tahallaan n. puolet pienemmäksi, mitä se on todellisuudessa. Luken ilmoittama hylkeiden määrä on kaksi kertaa aiemmin ilmoitettua suurempi. Julkisuuteen hylkeiden määräksi on ilmoitettu n. 30 000. Nyt niitä ilmoitetaan olevan n. 65 000. Kanta kasvaa 5-8 % vuodessa eli määrä lisääntyy n. 5 000 hylkeen vuosivauhtia.

Pyyntikiintiö on yhteensä 1 350. Tästä määrästä on saatu vuosittain pyydetyksi 18 - 23 %. Hukkuneitakaan hylkeitä ei voi tuoda maihin, sillä tuotteistus-kiellon vuoksi ne ovat ongelmajätettä ja kustannussyistä pyydykseen hukkuneet pudotetaan mereen.

Ruotsalaistutkijoiden mukaan hylkeet syövät n. 100 000 tonnia kalaa - arvokalaamme - ja linnut saman verran. Tuomme Norjasta kalaa 500 milj. euron arvosta ja Ruotsiin muuttaneilta suomalaisilta kalankavattajilta ostamme 10 000 tonnia kirjolohta. 80-luvulla söimme 30 milj. kiloa silakkaa, mutta viime vuonna 3 milj. kg.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tiedän oikein hyvin mistä kirjoitan. Arvostukseni vain ovat luonnon, eikä sitä tärvelevien kalastajien puolella. Osaat varmaan kertoa myös sen, että Suomi on vaihtanut silakkakiintiönsä perämeren dioksiiniloheen. On varmaan fiksua pyytää Tornionjokeen nousevaa kalaa rehuksi. Turistin kalastamana se maksaisi 20 kertaa enemmän. Ja Tornionjoki tuottaisi luonnonkudusta kapasiteettinsa verran. Joo. En suojelisi yhteiskunnan tuilla eläviä kalastajia, joilla ei ole mitään virkaa. Mielummin hylkeitä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Silakan pyyntikiintiö täyttyi jo kaksi viikkoa sitten"

Niin, YLE uutisoi viime viikolla että ruokasilakkaa ei enää saa koska pyyntikiintiö on täynnä.

Uutinen herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Jos kiintiö on rajallinen, mitä järkeä on nostaa se yhdellä keraa?

Toisaalta olen ymmärtänyt, että silakkasaaliista valtaosa menee minkinrehuksi, eikä siitä jakeesta mitään pulaa ole.

Sitten vaikkapa WWF sanoo, että silakkaa pyydetään vastuullisesti ja sen kulutusta voi huoletta lisätä.

Yritä tässä nyt sitten olla 'valistunut kuluttaja'.

Käyttäjän alpoylitalo kuva
Alpo Ylitalo

Suomalainen syö silakkaa enää 300g/vuosi. Kaloissa olevan dioksinin määrä on romahtanut. Voisimme huoletta syödä 13 kg/henkilö/vuosi. - Lapsuudenkodissani pääasiallinen ruokakala oli silakka. Jokaisessa kotikyläni taloudessa sitä suolattiin 30 - 60 kg talvikalaksi. En tiedä ainoatakaan tapausta, jossa dioksini olisi aiheuttanut jonkun sairauden.

Rannikkokalastusta pitäisi lisätä paljon, jotta särkikalat eivät pilaisi vesistöjä. Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan hylkeen ravinnoksi kelpaavat ainoastaan siika, silakka, muikku, taimen ja lohi. Itse olen lopettanut kalastuksen siksi, että hylkeet repivät verkot ja olen huono korjaaja. Viimeinen niitti oli 240 m:n verkkoraja, joka lopettaa kotitarvekalastuksen kokonaan. Sen vuoksi särkikalat valtaavat vesistöt, sillä ne tonkivat ruokansa pohjasedimentistä ja aiheuttavat sinilevän lisääntymistä. Arvokala siirtyy puhtaampiin vesiin.

Silakan jalostusta tulisi kehittä ja lisätä kulutusta, sillä nykypyynnillä Perämeren silakka kuolee vanhuuteen. Mikä olisi parempi ruoka kuin silakka? Kalastaja saa kilosta 0,16 euroa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

Silakan syönnistä samaa mieltä ja siksi ihmetyttääkin, että minkeille sitä riittää mutta ihmisille ei.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #6

Mikään ei estä yhteiskuntaa siirtämästä kiintiötä ravintosilakan suunnalle. Todellinen ongelma on vain siinä, että rehusilakkaa voi säilöä troolarilla viikon ja silloin saa troolattua ruuman täyteen puolimätää kalaa. Ihmisravinnoksi troolattava pitää tuoda maihin joka toinen päivä, jolloin joutuu kalastamaan vajaita kuormia. Siksi kalastajat eivät ole kiinnostuneita ihmisravinnoksi troolaamisesta kun silakan menekki on lisäksi huono. Pieni ruokasilakkakiintiö on puhtaasti kalastajien omaa halua. Samoin se, että silakkakiintöitä on vaihdettu virolaisten kanssa lohikiintöiksi. Kumpikaan asia ei johdu hylkeistä.

Verkkokalastuksen väheneminen hyljevahinkojen takia on vesiekologian kannalta puhtaasti positiivinen asia.

Särkikalojen määrän lisääntyminen taas johtuu maa- ja metsätalouden ravinnepäästöistä. Siihen oikea lääke ei ole poistokalastusrysät vaan ravinnepäästöjen vähentäminen. Poistokalastuksessahan särkikalojen pyynnin varjolla jokisuistoihin viritetään pyydyksiä, joiden tuotosta yli 70% perustuu petokalojen pyyntiin. Särkikalojen biomassan poisto on vain erinomainen tekosyy virittää rysiä vaelluskalojen nousureiteille.

On vaikea löytää mitään muuta ammattikuntaa kuin kaupalliset kalastajat, jotka noin aktiivisesti kusevat omiin muroihinsa. Ja syyllistävät kalastolle aiheuttamistaan ongelmista hylkeitä ja vesilintuja. Sitten on vielä Maijalan kaltaiset lobbarit, jotka levittävät samoja valheita myös eduskunnassa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Lisätään tähän, että kotitarvekalastajat varmasti eivät laske verkkojaan sellaiseen paikkaan, joissa niihin tulee särkeä ja pikkulahnaa, oli 240 m rajoitus tai ei.

Käyttäjän alpoylitalo kuva
Alpo Ylitalo

Börje Uimonen, pidät lohta dioksiinin saastuttamana. Mitä käyttöä on dioksiinin saastuttamalla lohella?

Lainaus kirjoituksestasi: "Osaat varmaan kertoa myös sen, että Suomi on vaihtanut silakkakiintiönsä perämeren dioksiiniloheen. On varmaan fiksua pyytää Tornionjokeen nousevaa kalaa rehuksi."

Tietääkseni silakkakiintiötä ei ole vaihdettu mihinkään, mutta kalastusalusten myynnin yhteydessä aluskohtaiset kiintiöt menivä virolaisille.

Hylkeitä pitäisi vähentää, jotta lohi pääsisi Tornionjokeen; nyt lohet syötetään hylkeille. Kirjoitustesi perusteella jokainen alaa ymmärtävä näkee, ettet ainakaan tässä asiassa ole näppäimillä. Kohdallasi tilanteen ymmärtäminen ollee samaa tasoa kuin Helsingissä seitsemännessä kerroksessa asuvalla vihreällä katsoessaan Pohjois-Suomen suuntaan: susia on liian vähän.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160103
"7 §
Suomen kalastuskiintiöiden vaihto muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa
Maa- ja metsätalousministeriö voi vaihtaa omasta, siirrettävien käyttöoikeuksien haltijoiden tai kaupallisten kalastajien edustajien aloitteesta Suomen käytettävissä olevia ja Suomelle tulevaisuudessa myönnettäviä kalastuskiintiöitä tai niiden osia muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa, jos vaihdolla turvataan Suomessa kalastuskiintiöiden riittävyys tai mahdollisuudet 20 §:n mukaisten toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden täysimääräiseen hyödyntämiseen tai sillä tasataan alueellista kalastuspainetta tai tuetaan kalastusmahdollisuuksien tasapuolista jakaantumista kaupallisten kalastajien kesken. Maa- ja metsätalousministeriö päättää luovutuksessa noudatettavasta vaihtosuhteesta kuultuaan kaupallisten kalastajien edustajia."

On siis ihan kalastajien oman halun mukaista toimintaa luopua silakasta ja pyytää Perämeren lohta sen sijaan.

Lohen ylenmääräinen meripyynti viime kaudella jälleen romahdutti lohen nousun Tornionjokeen. Tämäkään ei ole hylkeiden vaan ihmisten aiheuttamaa. Kannattaa korjata vain niitä asioita, joissa syyllinen on varmasti selvillä. Tässä lohen meripyynnin säännöstely on oikea toimenpide johon ministeriön pitää tarttua.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-j...

Käyttäjän alpoylitalo kuva
Alpo Ylitalo

Börje Uimonen!

Jokainen kalastusammattia ja kiintiöpolitiikkaa ymmärtävä huomaa, että et tunne alaa vähääkään. Teet johtopäätöksiä, jotka eivät ole tältä planeetalta. Pohjanlahdella lohen saaliskiintiö supistettiin 91 100 kpl, että silakan kiintiötä supistettiin 40 % eli 84 600 tonniin. Nyt Pohjanlahden kiintiö on pyydetty loppuun.

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2406379

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset