Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Lakialoitteeni törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyen

  • Eduskunnassa esittelemässä lakialoitetta 9.3.2018
    Eduskunnassa esittelemässä lakialoitetta 9.3.2018

Eilen eduskunnan täysistunnossa oli käsiteltävänä lakialoitteeni, jossa esitetään törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön nimi muutettavaksi lapsen raiskaukseksi ja että kyseisen rikoksen vähimmäisrangaistusta nostetaan 2,5 vuoteen vankeutta. Tämä tarkoittaisi sitä, että rikoslaissa tuomio olisi aina ehdotonta vankeutta.

Tähän asiaan liittyen eduskuntaan on jätetty sekä kansalaisaloite että lakialoite vuoden 2015 valtiopäivillä. Nämä aloitteet ovat hyvin perusteltuja, mutta niissä on esitetty vähimmäisrangaistukseksi kaksi vuotta. Tavoitteena näissäkin aloitteissa on ollut, että tuomio annettaisiin aina ehdottomana. Kuitenkin niissä esitetty kahden vuoden vähimmäisrangaistus on mahdollista tuomita myös ehdollisena. Rangaistuksen pitää olla yli kaksi vuotta, jotta se olisi aina ehdoton. 

Usein pidempiä vankeusrangaistuksia tai ehdollisten muuttamista ehdottomaksi vastustetaan sillä, että se lisää vankimäärää ja sitä kautta yhteiskunnalle tulevia kustannuksia. Tämän aloitteen taloudelliset vaikutukset olisivat kuitenkin sikäli vähäiset, että jo nyt suurin osa törkeistä lapsen seksuaalista hyväksikäytöistä tuomitaan ehdottomana. Kyse olisi nyt ennen kaikkea selkeästä, vakavasta viestistä lainsäätäjältä näiden tekojen äärimmäisestä paheksuttavuudesta. 

Suomessa on historiallisesti tarkasteltuna tuomittu ankarasti omaisuusrikoksista, mutta seksuaalirikosten vakavuutta on voitu vähätellä. Seksuaalirikoksia on tarkasteltu ennen kaikkea teon yhteydessä ilmenneeseen fyysiseen väkivaltaan. Tällöin ei ole ymmärretty sitä, että vaikka teko ei jättäisikään fyysisiä ruhjeita, on se voinut murskata ihmisen henkisesti loppuiäksi. Etenkin lapsiin kohdistuneella raiskauksella on voinut olla niin syvällinen vaikutus uhrin seksuaaliseen kehitykseen, ettei hän ole esimerkiksi kyennyt aikuistuttuaan perustamaan perhettä eikä ole halunnut hankkia lapsia tämän vuoksi. 

Rangaistuksen nimessä sana ”hyväksikäyttö” on nykytiedon valossa hieman vähättelevä ja luo mielleyhtymiä, että kyse on vain esimerkiksi jostakin taputtelusta. Kuitenkin törkeimpien tekojen kohdalla olisi syytä puhua lapsen raiskauksesta. Niissä tapauksissa on kyse kaikkein vakavimmasta rikoksesta. Samassa rikoslain 20 luvussa vastaavat aikuisiin kohdistuvat teot tuomitaan raiskauksena tai törkeänä raiskauksena.  

Vuonna 2014 raiskauksen rangaistusasteikkoa korotettiin ja laista poistettiin laajalti epäoikeudenmukaiseksi koettu niin sanottu lievän raiskauksen pykälä, joka oli virallisesti nimeltään sukupuoliyhteyteen pakottaminen. Aikuisten osaltakin on siis ryhdytty puhumaan raiskauksesta aiempaa laajemmin. Eikö nyt olisi aika muuttaa tämä myöskin lasten kohdalta? 

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan silloin, kun tuomio on annettu ehdollisena, kyse on ollut yleensä kertaluontoisesta rikoksesta tai teko on kestänyt lyhyen aikaa. Näin törkeissä teoissa voi kuitenkin jo yksi kerta ja lyhytkestoinenkin teko murskata ihmisen henkisesti lopuksi ikää. Nykypäivän tietojen valossa ei seksuaalirikoksen teon lyhyt kestoaika voi olla ratkaiseva peruste rangaistuksen lieventämiselle. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ilmaisu 'hyväksikäyttö' on harhaanjohtava, ensinnäkin siinä on sana 'hyväksi' eikä 'pahaksi'. Toisekseen se ottaa kantaa rikokseen vain sen hyötyjän eli 'käyttäjän' näkökulmasta: esineistä puhuttaessakin on jotenkin vaillinaista jos puhutaan vain vaikkapa auton luvattomasta käyttöönotosta, kun se on varastettu ja saastutettu ehkä lopullisesti. Ihmistä pitäisi ajatella autoa enemmän myös subjektina eikä vain objektina. Lapsen seksuaalinen pahaksikäyttö on oikeastaan luonteeltaan jopa henkirikos enemmän kuin esimerkiksi luvaton sukuelimen lainaus, elämääkin kun tuhoutuu ehkä jopa vuosikymmeniä enemmän kuin keski-ikäisen huonokuntoisen ukon tai eukon tappamisessa - ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246608-a...

- Siksi poliitikkoeukkojen aloite raiskauksen määrittelystä suostumuksen puutteen kautta mielestäni onkin pahasti torso, jos myös lapsiuhrin kohdalla suostumuksella tai sen puutteella on vaikutus siihen tuleeko tuomio raiskauksesta, ellei lakitekstissä erikseen nimenomaan todeta, että lapseen yhtymiselle ei koskaan ole suostumusta riippumatta hänen itse mahdollisesti viestittämästään kannasta. Aikuisen tekemän lapsen seksuaalisen pahaksikäytön tulisi aina olla raiskaus. Onkohan aloitteentekijöille ollutkin paljon ensisijaisempaa huolehtia poliittisten irtopisteiden lisäksi mm. kapakkaikäisten yhdenyöntyrkkyjen juridisen katumuspillerin saatavuudesta kuin pikkulapsen oikeudesta raiskaajia vastaan?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Oliko kyse pelkästä nimimuutoksesta ja siitä että vähimmäisrangaistusta korotetaan? Pelkkä nimimuutos asettaa uusia kysymyksiä termeille raiskaus, sukupuoliyhteys, seksuaalinen teko ja hyväksikäyttö.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Entäpä sitten suostumuksen puute monikulttuurisessa ja ikärajarikollisessa tapauksessa - ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252110-s...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset