Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Tieteellisesti tutkitut perinnehoidot

  • Tieteellisesti tutkitut perinnehoidot -seminaari 28.2.2018
    Tieteellisesti tutkitut perinnehoidot -seminaari 28.2.2018

Eduskunnan Pikkuparlamentissa pidettiin tänään Tieteellisesti tutkitut perinnehoidot -seminaari. Keskeistä seminaarissa oli viesti siitä, että tieteelliset tutkimukset osoittavat erilaisten perinnehoitojen auttavan moniin vaivoihin ja ehkäisevän sairauksia.

Asiaa koskevan tiedon lisääminen on oleellista, sillä monilla oli vääriä käsityksiä asiasta. Perinnehoidot eivät kilpaile koululääketieteen kanssa, vaan tukevat ja täydentävät sitä. Moni lääkärikin ottaa perinnehoitoja ennaltaehkäisemään sairauksiaan tai helpottamaan vaivojaan. Suomessa on pitkä perinne erilaisesta kansanparannuksesta, jonka suhteen tutkimus ja vakava suhtautuminen on nyt lisääntynyt.

Perinnehoidoissa ei myöskään ole kyse ns. vaihtoehtohoidoista, saati henkiparannuksesta tai noitarummun lyömisestä, vaan puolueettomasti ja tieteellisesti tutkituista hoidoista. On valitettavaa, että monilla on vääriä käsityksiä asiasta. Etenkin nimi ”kalevalainen jäsenkorjaus” luo ihmisille helposti virheellisiä mielikuvia. Toisaalta nimi viittaa hoitomuotoon osana kulttuuriperimäämme. Tietotaito on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Toimin seminaarin puheenjohtajana. Tilaisuuden avasi kansanedustaja Sari Raassina. Sitten katsoimme professori, kansanedustaja Pekka Puskan videoesityksen tieteellisesti tutkittujen perinnehoitojen merkityksestä. Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio kertoi perinnehoidoista kulttuuriperintönäkökulmasta. Professori Jari Laukkanen osoitti tutkimusten perusteella saunomisen terveysvaikutuksia mm. alhaisempien sydänkuolemalukujen ja alhaisemman dementiariskin muodossa. Dosentti Mika Venojärvi kertoi kalevalaisen jäsenkorjauksen tieteellisistä näytöistä ja kalevalainen jäsenkorjaaja Katja Rajala puhui jäsenkorjauksen suhteesta muuhun hoitoketjuun.

Professori Sinikka Piippo oli sairastunut eikä päässyt paikalla. Minä pidin hänen esitelmänsä luonnonkasvien käytöstä ennen vuonna 1987. On arvioitu, että jopa yli 20.000 kasvilajia on joskus käytetty lääkkeenä, Euroopassa edelleen käytetään n. 1.500 kasvia lääketarkoituksessa. Kiinnostus yrttien ja lääkekasvien käyttöön on viime vuosina jälleen lisääntynyt. Tutkimukset osoittavat myös esim. marjojen monipuolisista terveysvaikutuksista. Kuitenkin meille tuodaan hyvin paljon yrttejä ja rohdoksia ulkomailta, vaikka omat luonnonvaramme ovat tässä pitkälti käyttämättömiä. Omassa luonnossamme on valtavasti käyttämättömiä mahdollisuuksia tällä sektorilla, myös omassa maakunnassani Lapissa. Kun työskentelin aikanaan Savukosken kunnassa elinkeinoasiamiehenä, niin kirjoitin paljon luonnontuotehankkeita.

Niin perinnehoitojen kuin luonnontuotteiden alalla on nyt alettava puheista töihin. Jäsenkorjauksen osalla ensimmäinen askel on perinnehoitojen neuvottelukunnan esitys toiminnan helpottamiseksi ja saattamiseksi tasa-arvoiseen asemaan verokohtelun osalta. 

Perinnehoitojen neuvottelukunta esittää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin saattaakseen tieteellisesti tutkitun, määrämuotoisen, EU-nimisuojatun Kalevalaisen jäsenkorjauksen perinnehoitona terveyden- ja sairaanhoidon osaksi. Näin poistettaisiin välittömästi hoitajiin kohdistuva eriarvoinen verokohtelu. Tällä hetkellä kalevalaisiin jäsenkorjaushoitajiin kohdistuu kohtuuton yli 44 % verorasitus (ALV 24 % ja tuloverotus yli 20 %). Yli 44 %:n verorasitus 30 000 – 80 000 €:n liikevaihdosta käsillä tehtävästä hyvästä hoitovastetyöstä on kohtuuton ja rajoittaa hyvien hoitokäytänteiden toteutumista. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Moni urheilija on joutunut opettelemaan jäsenkorjauksen saloja pitääkseen itsensä kunnossa. Useimmilla urheilijoilla on oma luotto-osaajansa, joka on joskus jopa mukana olympialaisissa ja muissa kisoissa.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Hoidoissa ja hoitojen historiassa on eroja, mutta laajasti tieteellisesti tutkitut perinnehoidot ovat todella vähissä. Se on osin sen syytä, että tiede ei ole niiden tutkimiseen tarttunut - kunnollinen tutkimus syö tolkuttomasti rahaa. Osin on kuitenkin kyse siitä, että hoitoja antavat tahot eivät ole itse innostuneet tieteellisesti kriittiseen tutkimukseen hoitojen tehosta. On toki toisaalta huomattava, että lääketieteellinen tutkimuskaan ei aina malta pysyä riippumattomuuden kaidalla tiellä, esimerkiksi masennuslääkkeiden tehon tutkimustuloksia lienee peukaloitu aika tavalla lääketeollisuuden toimesta.

Ihmiskunta on löytänyt historiansa aikana lukemattomia kemiallisia ja mekaanisia hoitoja näyttöön perustuvan tehon kautta. Selitykset tehosta ovat sitten olleet aikanaan mitä sattuu ja ovat pääosin edelleen niissä hoidoissa, joissa tehoa haetaan henkisestä maailmasta. Ilman tieteellistä tutkimusasetelmaa tilannetta sotkee vielä plaseboefekti.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että vaihtoehtoisia hoitoja korvataan samoin perustein kuin muitakin, jos niiden teho on myös tutkittu vastaavin perustein.

Toimituksen poiminnat