Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Miksi tein aloitteen Vuotoksen kansallispuistosta?

Keskustan eduskuntaryhmään kanssani kuuluva kansanedustaja Mikko Kärnä julkaisi 23.2.2018 blogikirjoituksen otsikolla ”Miksi en kannata Vuotoksen kansallispuistoa – eikä kenenkään muunkaan pitäisi.” Blogissa kehotetaan vastustamaan minun laatimaani toimenpidealoitetta Vuotoksen kansallispuiston perustamiseksi Itä-Lappiin. 

Jokainen saa luonnollisesti suhtautua Vuotoksen alueen mahdolliseen kansallispuiston perustamiseen, kuten haluaa. En lähde itse sanomaan, että pitääkö toisten kannattaa vai vastustaa asiaa. Jokainen tehköön rauhassa vapaasti omat ratkaisunsa ilman painostusta suuntaan tai toiseen.

Kärnä kertoo itsekin kyllä vastustavansa Vuotoksen altaan rakentamista, mutta uskovansa, että keskustelu asiasta loppuu muutenkin.

Toimenpidealoitteeni tarkoitus ei kuitenkaan ole keskustelun lopettaminen. Olen ollut joulukuun 2002 korkeimman hallinto-oikeuden antaman altaan rakentamisen kieltävän päätöksen jälkeen vakuuttunut, ettei Vuotoksen/Kemihaaran allasta tulla rakentamaan. Asiasta on kyllä poliittisia irtopisteitä kerätty. Ihmisille on annettu turhia toiveita altaan myötä syntyvistä työpaikoista ja verotuloista, ja annetaan yhä. Nyt on aika saada rauha alueelle, on voitava keskittyä yhteistyössä alueen mahdollisuuksien kehittämiseen.

Olen tehnyt aloitteeni etupäässä sen vuoksi, ettei minkäänlaista luontomatkailua alueelle ole voinut sen poikkeuksellisesta luonnonkauneudesta huolimatta kehittää. Nyt siihen on mahdollisuus. Kansallispuisto säilyttäisi pysyvästi alueen keskeiset luontoarvot tuleville sukupolville. Kun kansallispuiston ohjeet ja säännöt laaditaan mahdollistaen samalla alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden kehittäminen. Etenkin Lapin kesämatkailun kehittäminen on nyt matkailutoimijoiden keskeinen tavoite Lapissa.

Kärnä kirjoittaa blogissaan, että uuden kansallispuiston perustamista tärkeämpää olisi huolehtia UKK-puiston rakenteiden kuntoon laittamisesta ja Martti-Tulppion tiestä. Nämä ovat tärkeitä ja kannatettavia asioita, mutta enhän minä niitä missään vaiheessa ole vastustanut, vaan päinvastoin kaikin voimin tukenut ja kannattanut. Näitä asioita on tarpeetonta asettaa vastatusten.

Kärnä väittää, että aloitteeni on saanut tukea lähinnä Vihreiltä. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä aloitteessa on jo nyt useiden eri puolueiden edustajien allekirjoituksia – ja kerääminen on vasta alkuvaiheessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Kirjoitin kannanottoni Kärnän blogiin, en ryhdy toistamaan sitä tässä.
Mutta suositukseni napautin tänne.

En ole enää siinä määrin liikkeellä ja kontakteissa Keminkylän ja Pelkosenniemen suuntaan että voisin ottaa kantaa tarkkaan. Mutta tiedänhän minä helkatti vieköön tuon historian ja sen määrän mitä jokivartisille on tehty vahinkoa vuosikymmenien aikana.

Mitään suurpuistoa en kuvittelisi Vuotoksen suunnalle ja vaikkapa Keminsaarille, toisin kuin UKK-puisto ja Lemmenjoki ovat. Mutta kaikenlaista pienempää aktiviteettia. Mehän tiedämme että kansallispuistot eivät ole reservaatteja. Luonnonpuistot ovat, mutta se onkin jo eri asia ja tarina. Kansallispuistoilla on onnistuttu luomaan jonkin verran korvaavia työpaikkoja, ja ennen kaikkea kansallispuistoista on poikinut kerrannaisvaikutuksia, luontomatkailuyrityksiä etenkin. Nyt siinä on tuhannen taalan paikka. Joella ja kairassa.

Arvaisin että Kemin-Sompion palkinen on tässä mukana asialla. Ja sehän ei ole vähän. Kyllä Suomen suurin paliskunta on paljon.

Ja asia on etenkin tärkeä.

Käyttäjän karikulmala kuva
Kari Kulmala

Minun mielestä kansallispuistoja on Suomessa juuri nyt sopiva määrä, eikä lisää enää tarvita. Kukin voi suojella omat maansa, jos niin katsoo tarpeelliseksi.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Taidanpa haastaa kansanedustaja Kari Kulmalan tietovisaan nyt kyseessä olevasta asiasta.
Nykyään katselen maisemia Pohjois-Karjalasta, kuten Kulmalakin, mutta mitä erityistä tietoa Kari Kulmalalla on siellä Rääkkylässä aiheesta mikä koskettaa Kemijoen yläjuoksun asukkaita kaukana pohjoisessa, ei millään tavoin Itä-Suomea? Tarkoitan perusteita mielipiteelle "minun mielestäni kansallispuistoja on nyt sopiva määrä".
Minunkin mielestäni Pohjois-Karjalassa on sopiva määrä kansallispuistoja. Mutta miten se liittyy aiheeseen Vuotoksen jälkipyykki? Pitäisikö se pyykkikasa haudata? Puhtaaksi sitä ei huuhtele enää Vanha Erkkikään.

Toimituksen poiminnat