Ruotsin kielen asemasta
Ruotsin kielen asema puhuttaa ajoittain. Ahvenanmaan edustajan taannoinen toiminta Pohjoismaiden Neuvoston suomen kielen käyttöä koskevassa äänestyksessä suututti monia. Toivottavasti suomen ja islannin kielen asema Pohjoismaiden Neuvostossa tulee vahvistumaan. Itse toimin Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä viime vaalikauden 2011-15.
Moni vastustaa ns. pakkoruotsia ja minäkin voisin kerätä irtopisteitä sen arvostelemisella. Kannatan kuitenkin sitä, että nykymallinen toisen kotimaisen kielen opetus säilyy Suomessa. Kaikkialla Suomessa, varsinkaan meillä tuolla pohjoisessa Suomessa, ei ruotsin kieltä pidetä niin tärkeänä ja tarpeellisena. Kuitenkin monelle on tullut yllätyksenä se, että Norja ja Ruotsi ovat yhä erittäin tärkeitä työ- ja yhteistyökumppaneita.
Ei ole tajuttu sitä, mikä vahvuus meillä on kaksikielisyydessä. Jos tässä tilanteessa annetaan nuorille yläkouluiässä mahdollisuus valita, tarvitseeko ruotsia opiskella vai ei, niin monethan sanovat, että emme me ala opiskella. Asenteet ja yleinen mielipide ruotsin kielen opiskelua kohtaan on usein hyvin kielteinen. Tähän tulisikin puuttua niin että opiskelumotivaatio paranee. Joka oppii englannin, oppii kyllä ruotsinkin, jos vain haluaa.
Eli pidetään nykyinen tilanne olemassa, se on meille rikkaus ja mahdollisuus tulevaisuuteen. Olemme rikkaita suomalaisia.
”Kannatan kuitenkin sitä, että nykymallinen toisen kotimaisen kielen opetus säilyy Suomessa.”
Siis kannatat pakkoa?
Ilmoita asiaton viesti
Suomi kuuluu Pohjoismaihin kielen perusteella, joka on suomenruotsi. Ilman tätä kieliyhteyttä ei olisi Pohjoismaita, vaan Skandinavia, johon Suomi ei kuulu. Pidetään huoli siitä, että jatkossakin kuulumme maailman onnistuneimpiin valtioiden joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän kenenkään ei pidä sortua ajattelemaan saatikka kirjoittamaan, että suomalaisten historiasta ja omasta äidinkielestä kiinnostuminen ,taikka kirjoittaminen olisi jotenkin ruotsalaisuutta taikka ruotsinkieltä vastaan.Nyt elämme suomenkieleisen kansaosamme valtakautta. Suomenkielinen enemmistö ylläpitää Suomen ruotsinkielisyyttä/pakkoruotsia eduskunnan päätöksillä.
Ruotsinkielisyys on kuitenkin ”näivettymässä” Suomessa ei suinkaan suomenkielen ylivallan takia vaan globaalin englanninkielisyyden seurauksena, käytännössä enganti on tullut suomessakin kaupalliseksi kieleksi monellakin kansaivälisillä aloilla. Myös valtio vähentää ja keskittää julkista hallintojärjestelmää isommiin yksiköihin, joissa pakostakin kansainväliset kielet tulee valtaamaan yhä enempi suomen kielen rinnalle, olemmehan eu:ssa.
Pakkoruotsi on epätoivoinen poliittinen valtapeli, pitää yllä tätä kallista kaksikielijärjestelmää, joka ei sovellu ympärillä olevaan muutokseen, sekä kaupalliseen muuttuvaan globaaliseen kieliympäristöön , tämän pitäisi päättäjätkin tajuta, eikä jarruttaa luonnollista kielten kehitystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei ole tajuttu sitä, mikä vahvuus meillä on kaksikielisyydessä. ”
Tämä on todellakin kummallista, ettei moista ole tajuttu Ruotsissa, eikä Ahvenanmaallakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oon jonkin verran oleskellu Sallassa mökillä (Pellon vieressä) 🙂
Siellä todellakaan ei ruotsinkieltä
Kauppojen seinissä lähinnä suomen lisäks on mainoksia venäjäks sekä jonkin verran englanniks.
Ilmoita asiaton viesti
Maijala: ” Jo oppii englannin, niin oppii kyllä ruotsinkin, jos haluaa”.
Heh, eihän siitä ole ollenkaan kysymys, vaan koko Suomen monikielisyyden tarpeesta.
Ei kaikkia munia pidä laittaa samaan koriin. Olet käsittänyt asian nyt kokonaan väärin. Osa lukisi tietysti edelleen ruotsia, ja osa muita viennille tärkeitä kieliä. Olisi tarkoitus saavuttaa monikielisyys myöskin Suomessa.
Se tarkoittaa samaa asiaa, kuin fiksua kielipolitiikkaa, joka ei suosi liikaa kahta pientä marginaalikieltä, jolla ei edes vientikaupassa ole suurtakaan merkitystä. Toki tiedät, että pohjoismaalaisen käyttävät eniten vienti- ja yhteisyrityksissään englantia virallisena kielenään?
Ilmoita asiaton viesti
”Toki tiedät, että pohjoismaalaisen käyttävät eniten vienti- ja yhteisyrityksissään englantia virallisena kielenään?”
kaija kelhu epäilen tuskin kirjoittaisi. On hämmästyttävää miten tietämättömiä kansanedustajat ovat muuttuvista kielitarpeista, pakkoruotsia opetetaan suomalaisille, ei heidän omasta tarpeesta, vaan että politiikka pakottaa heidät siihen, on nurinkurista kielipolitiikkaa suomessa, tuskin missään muualla päin mailmaa, pienen kielivähemmistön takia, jotka pääosin jo osaavat suomea.
Ilmoita asiaton viesti
Eeva-Maria Maijala Olisko nyt syytä tarkistaa näkemyksiäsi.Mailma muuttuu ympärillämme kielten osalta.
Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa että oppiminen on myös heikkoa. Ymmärtääksemme toisiamme on kieli se väline millä kommukointi tapahtuu.
Suomi on EU.ssa tarvitsemme aivan toisenlaista kielivarantoa nykyisin.Otetaan mallia ruotsista, siellä valtakielen rinnalle on tullut ajat sitten englanti
Eeva-Maria Maijala kirjoittamasi on sitä mihin suomalaiset ovat kyllästyneet, elämme tietoyhteiskunnassa, jossa sensuuri ja aivopesu ei enään vaikuta ihmisten tietämykseen pakkoruotsin pakottamiseksi koko kansalle.
Astu sinäkin todellisuuteen äläkä kerro satuja suomalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oppilaiden annetaan valita, mitä kieltä he haluavat lukea, vastaus on melko lailla ennustettavissa: Eivät mitään kieltä.
Ruotsinkielisten lasten vanhempana minusta olisi aika kummallista, jos lapsiltani poistettaisiin ”pakkosuomi.” Montakohan kertaa olen kuullut kysymyksen, miksi suomea on opeteltava, kun sitä ei puhuta kuin Suomessa. Aika paljon aikaa ja energiaa menee inessiivien ja illatiivien opetteluun, kun senkin ajan voisi käyttää vaikka kiinan opiskeluun. Anteeksi, mutta pikkuisen keittää nämä iänikuiset jankutukset siitä, miten ruotsi on ”turha” kieli. Eipä olisi meillä suomalaista kulttuuria ilman ruotsalaisia – vähän kannattaa katsoa taaksepäin ymmärtääkseen nykyistä ja tulevaa. Kieli on morfologisesti ja syntaktisesti helppo lukuisiin muihin, esim. venäjään tai vaikka kiinaan verrattuna. Mikä siis mättää? Asenne, suomalaisten pohjattoman heikko itsetunto vai se, ettei meillä ole tietoakaan oikeista ongelmista?
Ilmoita asiaton viesti
”Ruotsinkielisten lasten vanhempana minusta olisi aika kummallista, jos lapsiltani poistettaisiin ”pakkosuomi.” ”
Ei kai pakkosuomea ole pakko poistaa, varsinkaan jos edes ruotsinkieliset eivät sitä halua.
Ilmoita asiaton viesti
Marianne: ”Jos oppilaiden annetaan valita, mitä kieltä he haluavat lukea, vastaus on melko lailla ennustettavissa: Eivät mitään kieltä.”
Et sitten taida tuntea moniakaan fiksuja nuoria, jotka haluavat käyttää tietotekniikkaa hyväkseen ja muutenkin ovat nuorisikulttuurista kiinnostuneita. Heille englanti on elintärkeä kieli, jota opiskellaan mieluusti enemmän kuin olisi edes pakko. Minä tunnen vain näitä nuoria, joille kielet ovat portti sivistykseen.
Ruotsinkielisillä lapsilla taas valinnan on myös oltava vapaa pakkosuomesta. Mutta haluaisinpa nähdä sen lapsen, joka ei halua opiskella suomea, jota enemmistö, eli lähes viisi miljoonaa suomalaista puhuu jatkuvasti ympärillä? Tietysti voi pysyä vain oman piirin ympärillä ja alueella, jossa enemmistö rantaruotsalaisista myöskin asuu ja puhuu ruotsia.
Minun tuntemani ruotsinkielisten ystävieni lapset ovat oppineet ruotsin jo leikki-ikäisinä ja viimeistään alakoulussa…ihan luonnonmenetelmänä:)
Loukkaat herkkiä tunteitani, kun kirjoitat, etteikö olisi suomalaista kulttuuria ilman ruotsalaisia. Suomessa yrittivät ruotsinkieliset jo 1800- luvun puolivälissä estää suomenkielistä opetusta …puhumattakaan oppikouluista. Suomenkielisille opetuskin oli sallittua lähinnä vain lukemisen- ja uskonnon opetusta.
Niin minä kirjoituksestasi mieleni pahoitin. Historiaan kannattaa kyllä tutustua vähän monipuolisemmin ihan kaikkien pakkoruotsittajien, jotta ymmärrys kasvaisi edes vähän meitäkin kohtaan.
Ilman venäläisten suosiollista apua olisi kaikki korkeampi koulutus ollut kiellettyjä suomenkielisiltä. Vasta 1800-luvun loppupuolella perustettiin suomenkielinen oppikoulu ja sekin vain omin avuin ja yksityisin varoin. Sitäkin ruotsinkieliset kiivaasti vastustivat. Eivät halunneet myöskään yliopistoihin päästää muita kuin ruotsia osaavia oppilaita.
Ei tässä helppoja kieliä edes yritetä hakea, vaan niitä kaikkein hyödyllisimpiä kieliä, jotka auttaisivat suomalaisia vientiyrityksiä mahdollisimman moniin maihin. Kiina on yksi niistä kielistä, joita meidän vientimiehiemmekin pitäisi hallita, ei kaikkien, mutta edes osan.
Ruotsinkielisiä vientimiehiä meillä on jo ihan riittävästi hoitamaan suhdetoimintaa Ruotsiin päin. Ei pidä pahoittaa ehdoin tahdoin meidän suomenkielisten mieliä kirjottamalla ihan mitä vain sattuu…:)
Ilmoita asiaton viesti
Marianne Inkinen-Järvi- ” vähän täytyy katsoa taakseppäin ymmärtääkseen nykyistä ja tulevaa”
Suomen kieltä ei virallistettu, poliittinen peli jatkuu pohjoismaisessa neuvostossa . Jos suomen kielen alistettua ja sorrettua asemaa tarkastelee historian valossa, niin huomaa, että korkeasti sivistyneillä, viisailla ja lahjakkailla ruotsalaisilla oli satoja vuosia aikaa osoittaa syvää viisauttaan ja jalouttaan antamalla Suomen alueen suomen kielelle ja suomenkieliselle tasavertaiset oikeudet hallinto- ja virkakieleksi ruotsin rinnalle. Sitä he eivät koskaan tehneet.
Ruotsinkielinen eliitti ei tunnustanut eikä tunnistanut halvan rahvaan kieltä.Ruotsinkielisellä eliitillä oli satoja vuosia kaikki valtit, keinot, mahdollisuudet ja tieto ja sivistys tunnustaa suomen kielen asema, mutta sitä eivät koskaan tehneet. Mitä siis tiedolla tekee, jos järki puuttuu?
Suomen kieli joutui taistelemaan oikeutensa rahvaan kielen asemasta tasavertaiseksi eliittiruotsin rinnalle ja Suomen autonomian aika Venäjän yhteydessä tarjosi asialle loistavan mahdollisuuden.
Venäjän jalo keisari, vapauttajatsaari Aleksanteri II, juuri se, jolla on patsas Suurkirkon edessä Senaatintorilla, antoi suomen kielelle tasavertaiset oikeudet ruotsin rinnalle 1863. Aleksanteri liittoutui suomalaisten fennomaanien kanssa ja voi hyvin sanoa, että ilman tuota mahtavaa ja jaloa liittolaista minäkin näpyttelisin tämän tekstin ruotsiksi.
Sitä huolimatta ruotsinkielinen eliitti jarrutti suomen kielen asemaa ja sitä se tekee koululaitoksen pakkoruotsin vääryydellä yhä tänäkin päivänä.Pakkoruotsia on valtion komennoin opiskeltava peruskoulusta yliopistoon kuin muinoin Neuvostoliitossa marxismi-leninismiä ikään. Niiltäkään ei yksikään sielu välttynyt
Ilmoita asiaton viesti
”Kannatan kuitenkin sitä, että nykymallinen toisen kotimaisen kielen opetus säilyy Suomessa”.
Mutta eihän kukaan ole tiettävästi vaatinut ruotsinkielen opetuksen lopettamista. Onko tuo ilmaus merkki epäselvästä ajattelusta vai poliitikon tapa sanoa kierrellen, että hän kannattaa pakkoruotsia?
Ja jälleen tuo ontto klisee: ”Joka oppii englannin, oppii kyllä ruotsinkin, jos vain haluaa”. Samalla logiikkaa käytti hölmöläinen lastessaan tukkeja kuormaan hokien että, jos sinä jaksat tuon, jaksat vielä tämänkin. On niitä koululaisia, joille yhdessä vieraassa kielessä on kylliksi ja on myös lisäksi niitä, joille muut vieraat kielet olisivat kovasti tarpeellisia. Kysymys on koulutuntien riittämisestä. Meillä tarvitaan lisää saksan, ranskan, espanjan, kiinan ja venäjän osaajia. Tunnit vain eivät riitä, kun ne on varattu ruotsille. Ei ruotsi ole tarpeeton, mutta sen asema on nykyisin suhdaton.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sitten odotellaan vaan arvoisan kansanedustajan tyylikästä puolustuksen puheenvuoroa! Johan tässä on tullut taas riittävästi kannanottoja monikielisyyden tarpeellisuudesta, jota nähtävästi päättäjätahot eivät yhtään arvosta.
Heille riittää, jos koko Suomi puhuu vain englantia ja vähän auttavasti ruotsia, kuten se nykyään tapana näyttää enimmäkseen vain olevan. Ruotsin puhuminen näyttää olevan heikolla tasolla myöskin kansanedustajilla, mutta englantiahan kuitenkin ruotsalaisten kanssa useimmiten kuitenkin puhutaan.
Nyt sitten luetaan seuraavaksi vastakommentit ja järkiperusteet. Kiitos jo etukäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Odotan mielenkiinnolla vasta vuoro puhelua, myös minäkin .
Ilmoita asiaton viesti
Näin se näyttää käyvän aina? Kukaan päättäjistä ei meille vastaa mitään bloginsa kirjoittamisen jälkeen. Luulisi, että jos kerran on vahvasti jotain mieltä, niin ampuisi alas heti kaikki meidän pakkoruotsia vastaan kirjoittavien ajatukset.
Haluaisin järkiperusteisia ajatuksia, miksi koko kansan pakkoruotsitus nähdään niin arvokkaana ja tavoiteltavana asiana.
Ahvenanmaalla toteutettu pakkosuomen poisto oli minusta heille järkiteko, koska kahden pienen marginaalikielen pakko-opetus ei ole nykyisessä globaalissa maailmassa kellekään järkevää kielipolitiikkaa. SE on hyödytöntä, koska tarve muille puhutuimmille maailman kielille on EU-Suomelle paljon tärkeämpää. Monipuolisuus vieraissa kielissä nimenomaan on rikkaus koko Suomelle!
Ilmoita asiaton viesti
Kuten aiemmin kirjoitin, ongelma on kuin onkin pitkälti asenteessa: Koetaan, että meitä sorretaan ja on sorrettu, olemme kautta aikain olleet vähempiarvoisia, kaltoinkohdeltuja jne jne. Tätä taustaa vasten olen jotenkin oppinut ymmärtämään, miksi jotakin kieltä voi vihata niin paljon, että kokee tarvetta julistaa sen poistamisen mantraa henkeen ja vereen puhumalla pakkoruotsittajista ym. ikään kuin ruotsin osaamisesta olisi hirveää haittaa ja se olisi iso este opiskella muita kieliä. Minä kun olen tyhmänä luullut, että kaikki oppi on hyvästä ja sivistävää, etenkin, kun kyse on kielitaidosta. Jokainen tietää, että kielten oppimisessa yhden kielen opiskelu tukee toista. Jos asioita ylipäätään aletaan ajatella pakon kautta, ollaan oudolla tiellä. On meillä yhtä lailla pakkofysiikka ja pakkoliikunta, jos asian näin haluamme nähdä. Jokatapauksessa nuori tarvitsee muitakin kieliä kuin englannin ja oppivelvollisuuden puitteissa jokaisen tulisi mielestäni opiskella myös jotakin muuta kieltä. Ruotsi on tässä mielessä peruskoululaista ajatellen sieltä helpoimmasta päästä moneen muuhun kieleen verrattuna.
Omia kaksikielisiä (su, ru) lapsiani ajatellen olen pitänyt oleellisena, että he ymmärtävät molempien kielten tärkeyden ja sen, ettei kumpikaan kieli ole toista parempi millään tavalla. Tälle kielipohjalle heidän on ollut mielekästä lukea niin ranskaa, espanjaa kuin saksaakin. Haittaa ei ole ollut yhdestäkään kielestä ja kaikkein vähiten asenteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Marianne: ”Tätä taustaa vasten olen jotenkin oppinut ymmärtämään, miksi jotakin kieltä voi vihata niin paljon, että kokee tarvetta julistaa sen poistamisen mantraa henkeen ja vereen puhumalla pakkoruotsittajista ym. ikään kuin ruotsin osaamisesta olisi hirveää haittaa ja se olisi iso este opiskella muita kieliä. Minä kun olen tyhmänä luullut, että kaikki oppi on hyvästä ja sivistävää, etenkin, kun kyse on kielitaidosta.”
Nähtävästi et ole ymmärtänyt meidän vapaankielivalinnan puoltajien kommenteista sitä varsinaista ydinsanomaa ollenkaan? Haluamme nimenomaan paljon enemmän monipuolisia hyödyllisiä kieliä, joita globaalissa yhteiskunnassa eniten tarvitaan.
Ei ole kysymys vihasta, ei ruotsia eikä tietenkään ruotsinkielisiä vastaan. Ajatuskin on typerä. Kaikki oppi on tietysti hyvästä, kuten toteat, mutta miksi kielipolitiikan pitäisi suosia vain näin suppeata kielivalikoimaa? Monipuolisuus eri kielissä on tietysti rikkaus, mutta ei voida odottaa, että kaikki osaavat kaikkia tärkeitä kieliä?
Suomalaiset osaavat hyvin heikosti muita vieraita kieliä, joka on todettu ihan yleisesti myöskin päättäjien taholta. Oli kieli mikä tahansa, niin se vie aina yhden toisen kielen paikan. Meidän ihmispolojen oppimiskyky- ja aika ovat myöskin rajalliset. Tätä hyvää ja realistista syytä käyttivät myöskin ahvenanmaalaiset, kun he lopettivat pakkosuomen ja ottivat tilalle pakkoenglannin. En todellakaan usko sen johtuneen suomalaisten ja suomenkielen vihaamisesta!
Ei tarvitse kuin katsoa esimerkiksi ministereiden ja kansanedustajien hallitsemia kieliä, niin valikoima on monilla melkoisen suppeaa. Saat itse olla onnellinen fiksuista lapsistasi, jotka jo hallitsevat hyvin viittä kieltä, mutta heitä suomalaisten joukossa on harvassa. Ei tarvitse kuin katsella ja kuunnella ympärilleen sen huomatakseen?
Tarvitsemme ehdottomasti myöskin näitä tärkeämpiä EU:n käyttämiä vieraita kieliä, mitä omatkin lapsesi jo osaavat, mutta yleensä kielitaito suomalaisilla on vain englanti ja vähän ruotsia. Se ei todellakaan riitä tässä kansainvälisessä maailmassa, jossa nyt eletään. Riittäisi kuitenkin hyvin, että osa kansasta osaa eri kieliä, eli vanha tunnettu sääntö pörssikaupassakin kuuluu: ”Ei kaikkia munia samaan koriin”.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdin kokonaan kiittää sinua vastauksestasi Marianne, sillä arvostan sitä aina. On hienoa, että yrität puolustaa arvoisaa kansanedustajaamme, joka sentään tämän blogin vaivautui muilta kiireeltään tänne kirjoittamaan. Odotin kyllä myöskin hänen kommenttiaan meidän kansalaisten toivomukseen ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta. Meitä on sentään enemmistö kansasta, joten ei sitäkään pitäisi liikaa väheksyä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogi on saanut jo 22 kommenttia, mutta yhteenkään Maijala ei ole välittänyt vastata. Onpa ylimielistä.
Silti väittää olevansa kansanedustaja eikä ”kansan”edustaja.
”Moni vastustaa ns. pakkoruotsia”.
Miksi ns ? Kyllä se on ihan oikea pakko. Ei vaan poliitikko välitä ymmärtää ?
Ilmoita asiaton viesti
”…varsinkaan meillä tuolla pohjoisessa Suomessa, ei ruotsin kieltä pidetä niin tärkeänä ja tarpeellisena”.
Vaikea tuota on missään muuallakaan pitää tärkeänä ja tarpeellisena.
”Ei ole tajuttu sitä, mikä vahvuus meillä on kaksikielisyydessä”.
Vai että ihan vahvuus. On se hyvä, että huumoriakin viljellään.
Edes tahatonta.
Se, että osaa suomea, suomenruotsia ja ehkä kontinkieltäkin ei vielä ole kielitaitoa. Kielitaitoa kuitenkin nykymaailmassa tarvitaan. Siksi sitä ei nuorilta pitäisi kieltää.
Ilmoita asiaton viesti
Luen kyllä tänne kirjoitetut kommentit. Tiedän, että moni on tästä ruotsin kielen opiskelusta kanssani eri mieltä. Itse kuitenkin lähden siitä, että Suomessa on kaksi virallista kieltä ja molempia opiskellaan. Tärkeää on, että suomenruotsalaiset opiskelevat Suomessa suomea kouluissa, ei siitäkään puhuta yleensä ”pakkosuomena”.
On sanottu, että ruotsin kielen pakko-opiskelu vie voimia muiden kielten opiskeluilta, mutta ruotsin kielihän on pikemminkin portti toisten kielten helpompaan oppimiseen. Entä voiko sanoa, että ruotsin pakollisuuden poistaminen yo-kirjoituksista olisi lisännyt tai parantanut nuorten muiden kielten oppimista?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kun kuitenkin vastasit, vaikka et varsinaisia syitä nimenomaan ruotsin opiskeluun koko kansan voimin vastannutkaan. Toki Suomessa on kaksi virallista kieltä, mutta ei se riitä syyksi pakottamaan kansaa opiskelemaan toista pientä kieltä koko nuoruusikäänsä, – peruskoulusta – yliopistoon kaikilla asteilla.
Kuten varmaankin tiedät niin tämä on koko maailmanlaajuisesti käytännössä vain meillä. Moni käyttää tekosyynä mm. Sveitsiä tai Kanadaa, mutta ovat siinä täysin väärän tiedon tai vain luulon varassa.
Viittaus suomenruotsalaisten pakkosuomeen ei oikein pure kehenkään itsenäisesti ajattelevaan ihmiseen. Suomenkielisiä on jotakuinkin vähän enemmän ja olettaisi vähemmistön haluavan oppia suomea, jotta pystyisi kommunikoimaan lähes 5-miljoonan ihmisen kieltä. Jos ei sitä halua opiskella, niin ainahan voi yhteisenä kielenä käyttää englantia, kuten useimmat suomalaiset Ruotsissakin tekevät.
”Portti toiseen kieleen” on täällä ennenkin herättänyt suurta hilpeyttä, että miksi sen pitäisi olla juuri ruotsi, eikä joku muu puhutumpi EU:n käyttämä kieli?
Ruotsin pakollisuuden poistaminen yo-kirjoituksista, ei ole käytännössä merkinnyt mitään, koska edelleen lukiossa on pakkoruotsi.
Ei kukaan meistä ole ehdottanut ruotsin opiskelun lopettamista, vaan sitä saisi opiskella tietysti edelleen ne, jotka sitä haluavat, mutta muut voisivat valita itse haluamansa kielen sen tilalle. Moni lukiolainen on joutunut lopettamaan kolmannen kielen opiskelun lukiossa, kun se käy liian raskaaksi muiden aineiden ohella. Viimeksi ystäväni lapsi lopetti juuri siksi hyvin alkaneen venäjän…sääli.
Tunnen monia opiskelijoita, joiden halu lukion jälkeen on päästä eurooppalaisiin yliopistoihin, mutta kielitaidon puute asettaa ongelmia. Ensimmäinen vuosi vaikka Pariisissa tai Saksassa menee vain kielen opiskeluun ja siinä pakkoruotsi ”kiroiluttaa” enemmän kuin olisi terveellistä. Kalliiksikin se tulee.
Suomalaiset kansanedustajat ovat kovin lyhytnäköisiä ja katsovat vain peräpeiliin ja se on suuri vahinko koko Suomelle. Tätä historiassa tullaan vielä moneen kertaan ihmettelemään, että miten impivaaralainen ajattelu oikein sai meillä Suomessa vallan?
Ilmoita asiaton viesti
”…mutta ruotsin kielihän on pikemminkin portti toisten kielten helpompaan oppimiseen”.
Eli paras keino oppia saksaa, ranskaa, venäjää, kiinaa, mitä tahansa on lukea ruotsia ?
Todella fiksua !
Ilmoita asiaton viesti
Jatkoa
Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa että oppiminen on myös heikkoa. ”Koulumailmankin asiantuntijatkin huolissaan suomen kielen heikosta oppimistuloksista.”
Nyt kieliopin resusseja menee pakkoruotsiin, jonka oppimistulokset on heikkoja, pienen marginaalikielen opiskelu on kansantaloudellisestikin kallista, ja tulevaisuutta ajatellen hyödytöntä. Kuta useampia kieliä ymmärrämme, sitä laajempi on maailmamme. Ei ole tarvis suojella vain pienten kielten säilymistä, myös ranskaa, saksaa, italian ja venäjän osaamista on tuettava ja lisättävä. Tätä suomi ja talouselämä tarvitsee muuttuvassa kielten mailmassa.
Pakollinen ruotsi tarkoittaa yhteiskunnan huippukerroksen valtaa määritellä yleissivistys suomenkielisten sekä elinkeino elämän tarpeista piittaamatta.
Ilmoita asiaton viesti