*

Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Kalastuslain muutoksista

Kalastuslain muutos on asia, josta on puhuttu todella paljon ainakin omissa viiteryhmissäni jo selvästi ennen tämän vaalikauden alkamista. Kalastuslakiin on tarve todellakin saada muutamia korjausmuutoksia. Nyt on pari vuotta katsottu, millä tavalla uusi kalastuslaki on lähtenyt liikkeelle, ja siihen on muutoksia tarvittavissa. 

Kalastonhoitomaksua pitää korjata. Kalatalouden Keskusliitto, jonka puheenjohtajana toimin, on selvästi tuonut esille tarpeen, että kaikki täysi-ikäiset maksaisivat kalastonhoitomaksun. Tämä ei kuulosta hyvältä, että kaikki joutuisivat sen maksamaan. Toisaalta metsästystä/riistanhoitoa koskevat maksutkin maksetaan ilman ikärajoja. Yli 65-vuotiaiden määrä kalastajissa lisääntyy koko ajan. Ja mihin nämä rahat sitten käytetään? Rahat käytetään kalaston hoitamiseen. Suomi on todella vesirikas maa. Meillä on paljon osakaskuntia, jotka hoitaisivat kalastoa, jos meillä olisi varoja siihen. Miten hoidetaan neuvonta, kalaston hoitaminen, kalastuksen valvonta jne. — niihin tarvitaan todellakin rahaa. 

Suomessa syödystä kalasta vain 20 prosenttia on kotimaista kalaa. Kalastonhoitoasiat ovat todella heikosti täällä hoidettuina määrärahojen puutteen vuoksi. Asia on poliittisesti arka, mutta tulevaisuudessa jouduttaneen menemään siihen, että kaikki yli 65-vuotiaat maksaisivat kalastonhoitomaksun. 

Miksi tähän tilanteeseen tultiin? Kalastuslakia valmisteltiin useita vuosia, ja koko ajan esitys lähti siitä, että kalastonhoitomaksu tulee kaikenikäisille henkilöille. Kävi vain niin, että viime vaiheessa vedettiin se 65 vuotta ikärajaksi, ja ongelmia alkoi siitä kertymään. 

Kolmen pohjoisimman kunnan alueella kalastuslain 10 § on puhuttanut, valtion hallinnassa olevien virtavesien kalastaminen ja paikallisten oikeudet. Aikaisemmin oli ilmainen kalastusoikeus, ja se nyt sitten poistettiin. Ja tämä on todella ison haloon nostanut pohjoisimpien kuntien alueilla. Monellekin syy, miksi he asuvat kolmen pohjoisimman kunnan alueella, on ollut tämä kalastuslaki. Se, että he saavat kalastaa oman kunnan alueella. Nyt sitten on pitänyt maksaa parikymppiä yhden vuorokauden luvasta, kun perinteinen lappilainen tyyli on se, että ei etukäteen tarvitse tietää, koska minä lähden kalaan. Jos tuntuu siltä, että lähdetään tänään kalaan, niin sitä lähdetään tänään sitten sinne kalastamaan.

Verkkojen määrää koskeva säädös vaatii myös muuttamista. Kalastuslakiin tuli sellainen epämääräinen, hyvin vaikeasti tulkittava ilmaisu, että venekunta saa laittaa korkeintaan kahdeksan verkkoa 67. leveysasteen eteläpuolella. Venekunta on täysin laissa käsittelemätön käsite, että mitä se tarkoittaa. 

Meillä Suomessa ei ole mitään tarvetta määritellä valtakunnallisella tasolla kahdeksan verkon rajoitusta. Suomessa on alueita, joissa kaksi verkkoakin on riittävästi tai jopa liikaa. Ja toisaalta suurin osa Suomen vesistöalueista on alikalastettuja, niissä kahdeksan verkon rajoite venekuntaa kohden on täysin järjetön. Kalatalousalueilla ja osakaskunnilla tulisi olla ensisijainen vastuu verkkojen määrää koskevista rajoituksista, sillä paikallisesti nämä asiat parhaiten tiedetään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Suuret kiitokset arvoisalle kansanedustajalle asiallisesta kommentista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Perusteluna kaikista muista suomalaisista eroavalle maksuttomuudelle tämä on ehkä parhaita näkemiäni: "kun perinteinen lappilainen tyyli on se, että ei etukäteen tarvitse tietää, koska minä lähden kalaan. Jos tuntuu siltä, että lähdetään tänään kalaan, niin sitä lähdetään tänään sitten sinne kalastamaan."

Onnea vaikkapa lakimuutoksen tarkasteluun kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta noilla perusteilla - voi olla kylmää kyytiä.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Maijalalata löpsähtelee näitä hekumallisia lausuntoja aina silloin tällöin pihalle. Olen jopa osassa samaa mieltä, kuten siitä että yli 18 vuotiailta kalastajilta tarvittais aina se kalastuksenhoitomaksu, mutta en kyllä ole siitä samaa mieltä, että paikallisesti asiat osataan hoitaa tai että verkkomääriä voisi lisätä tai että ylälapissa lähdetään kalaan kun siltä tuntuu tai siitä että maijala on aina vastutanut lohikiintiöiden järkeistämistä ja monesta muusta asiasta mitä maijala eturyhmien nimeen ajaa.

Maijala puhuu aina eturyhmien suulla ja sellainen pitäisi olla politikolta vankeusrangaistuksen arvoinen asia... Aina kun eturyhmien etuja lähdetään ajamaan, niin unohtuu monet muut tärkeät asiat. Varmasti maijalakin tämän tietää, mutta (moraalittomana?) ihmisenä ajaa silti, koska eturyhmät...

Vaikea ymmärtää miksi tällaisia ihmisiä valitaan päättäviin asemiin koska he eivät katso lopputulosta vaan ainoastaan ajavat eturyhmien etua.

Maijalallakin on tuossa kaikki yli 18v maksaa oma lehmä ojassa koska on kalataloudenkeskusliiton pj ja arvaappa vaan mistä raha tulee. Minulla ja maijalalla on varmasti eri näkemykset miten raha tulisi käyttää vaikka samaa mieltä olemmekin tuosta kaikki yli 18v tulisi maksaa.

P.S. On se kumma että muualla suomessa erityiskalastuskohteilla paikkakuntalaiset voi ostaa vuoden luvan ja päättää että mennäämpäs tänään kalaan, kun taas lapissa ei tarvis lupia maksaa ollenkaa ja päätetään vaan että mennäämpäs tänään kalaan.

Ympäri suomen erityislupakohteilla paikkakuntalaisilla on tasan samat säännöt kuin päivä tai viikkoluvan ostaneillakin. Yleensä kalojen määrässä on rajoituksia ja lajeissa on rajoituksia joita kaikki noudattaa.. tai ainakin pitäsi.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Verkkomääriin en edes viitsinyt sanoa mitään, koska Maijala on täysin sokea tieteellisille tutkimuksille miten verkot vaikuttavat kalalajeihin yksityisessä käytössä. Toki olen samaa mieltä että venekunta laissa on aika hölmö ilmaisu ja lausuntokierroksella tarjosin paljon tarkempaa ja pätevämpää toimintamallia.. Mutta virkamiehet kun eivät aina ota neuvoista vaaria, niin syntyy tällaisia lapsuksia.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kannettu kala ei järvessä pysy, eikä kalalajit häviä kalastamalla vaan tukehtumalla.
Kalastuksenhoitomaksun voi hyvin poistaa kokonaan ja laittaa kilometritehtaalle kalatalouskonsulentit ja kalastuksen valvojat.
Koko touhu on yhtä tyhjän kanssa ja tehokkain keino kalakantojen elpymiseen on vesien suojelu Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden toimilta.
http://marttihaverinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Suomessa kyllä on huutava pula kalastuksenvalvojista ja myös laissa on uupeloita miten kalakantoja pitäisi kohdella. Rikot naapurin postilaatikon niin istut linnassa, kalastat sukupuuttoon kuolevia kaloja niin saat kalakeiton, jos oikein kärjitetään.

Kannetut kalat näyttävät pysyvän järvessä (vierasperäiset täpläravutkin jotka aiheuttivat suunnattoman tuhon rapuruton ansiosta kotoisille ravuille) ja mitä maijala tuumaa tuolla kalaston hoidolla niin se on istutusten lisäämistä ja hyvin monessa tapauksessa kalalajien istutusta mitä ei ko vesistöön edes kuulu. Meillä on siis varmasti hyvin eri näkemykset maijalan kanssa kalastonhoidostakin. Ainiin istutetut kalat tulee kalatalouden keskusliiton suosituksesta tietyiltä kalankasvattajilta. En tiedä paljonko pr rahaa näistä istareista humpsahtaa kalatalouden keskusliiton ahneeseen kitaan, mutta epäilen että ihan muhkea potti.

Kalastuksenhoitomaksun rahat kun ohjattaisiin oikeisiin toimiin niin meillä ei olisi mitään hätää, mutta maijalan kaltaiset eturyhmien päsmärit vetää ison siivun tuosta potista ja kohdentaa rahoja aivan naurettaviin hankkeisiin.

Terveisin virtavesien kunnostaja, kala-alaan itsenäisesti tutustunut kansalainen, tuhansia sivuja kaloihin liittyvistä tutkimustuloksista lukenut jääräpää. Väitän että tietotaitoa on huomattavasti enemmän kuin Maijalalla vaikka hän puheenjohtajana häärääkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset