*

Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Tulkaa Vihreät metsiimme

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, jossa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.

Ns. luonnonsuojelijat haluaisivat jäädyttää Suomen hakkuut mm EU:n LULUCF ja RED II -säädöksillä, joilla rajoitettaisiin Suomen metsien käyttöä todella paljon, vaikka kasvumme on lisääntynyt huimasti aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. LULUCF:ssa saimme erävoiton, mutta työt ovat pahasti kesken. Tärkeää olisi, että saisimme edes kotimaan toimijat ymmärtämään metsiemme todellisen tilanteen. Oli todella inhottava havaita, että LULUCF äänestyksessäkin niin moni suomalainen edustaja äänesti vastoin Suomen todellista tilannetta.

Metsiemme kasvu on nykyään noin 120 miljoonaa m3, mutta käyttö on vain noin 70 miljoonaa m3. Metsämme kestävät valtakunnan tasolla lisääntyvät hakkuut. Poikkeuksiakin tosin on esimerkiksi Itä-Lapissa, jossa Metsähallitus ei voi lisätä hakkuita enää yhtään. Lapissa tulisi huomioida myös entistä enemmän mm. kasvava matkailu.

Lappiin on suunnitteilla kaksi suurempaa metsäraaka-aineen käyttäjää, valtakunnan tasolla näitä on kymmenkunta. Lapin uudet tehtaat tarvitsevat puuta reilut 4 miljoonaa m3. Nämä tehtaat ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia, sillä Suomen kansantalouden ykkösasia on metsän kasvu ja sen järkevä käyttäminen.

Olen maa- ja metsätaloustoimijana sijoitettuna Suomen parlamentin ympäristövaliokuntaan hallituspuolueiden vastaavaksi. Vihreinä itseään pitävät väittävät, että metsämme olisivat huonommassa kunnossa kuin koskaan. Minut nimettiin tähän kaikkien puolueiden vihreiden valloittamaan valiokuntaan "maaseutupoliisiksi", enkä voi nyt enää sanoa muuta kuin että tulkaa vihreät tutustumaan suomalaisiin metsiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän TapioKoskinen kuva
Tapio Koskinen

Miten niin metsiimme !

Taaleri myy 14 000 hehtaarin metsätilat AXA:lle – tiettävästi suurin kauppa Suomessa koskaan
Taalerin ensimmäisen metsärahaston metsät siirtyvät ranskalaiselle vakuutusjätille AXA:lle, joka on aiemmin ostanut metsää UPM:ltä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, voi olla liikaa pyydetty vihreiltä. Veikkaan että suurin osa porukasta ei löydä metsää vaikka porukan veisi keskelle korpea. Kaupungissa on kivempi ajella bussilla tai ratikalla ja patsastella latte kädessä torilla pikku kumisaappaissa. Hyttysistäkään ei yleensä ole kaupungissa haittaa.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Kannattaisiko hillitä itseään hiukan? Muuten saa sivullinen kyseenalaisen vaikutelman herran luuloista.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Menikö jotain pieleen? Jäsenistöstä suurin osa nuoria naisia ja suurin osa asuu Uudellamaalla? No, ehkä kaikilla ei ole latte-mukissa muovikansi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Täältä kehäkolmosen sisältä kutsuun on vaikea vastata. Lähimmät varsinaiset metsät löytyvät jostain Saarijärven korkeudelta. Mutta puupeltoja täälläkin on.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Jos et sieltä löydä muutakin kuin puupeltoa niin suosittelen optikolla käymistä kun kerran todistetusti(?) ei psykiatri voi järkeä lisätä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Miten olisi lukulasit omalla kohdalla?

"Suomessa aarniometsiä on jäljellä enää vähän. Tutkimusten mukaan vanhoja, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä on Suomen metsäpinta-alasta selvästi alle 5 prosenttia. Näistä metsistä noin puolet on suojeltu, mutta muut kohteet ovat edelleen hakkuu-uhan alaisina. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa suojeltuja metsiä on vain noin 1 % metsistä ja aarniometsien osuus jää muutamaan promilleen." Wikipedia

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Jos et sieltä löydä muutakin kuin puupeltoa niin suosittelen optikolla käymistä kun kerran todistetusti(?) ei psykiatri voi järkeä lisätä."

Luonnontilaisen metsän ja puupellon erottaa helposti toisistaan, ei siinä optisia apuvälienitä tarvita. Mutta ensinmainittu on käynyt niin harvinaiseksi että monet eivät sellaista ole nähneet lainkaan, ja näin ollen luulevat katsovansa metsää kun todellisuudessa katsovat puupeltoa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Valitettavasti joudun nykyisenä metsänomistajana yhtymään Kalevi Härkösen luonnehdintaan.

Tosin jo ennen metsänomistajaksi päätymistä paljolti samoin ajattelin, sieltä nuoresta pojasta saakka, jolloin ~10-15 vuoden ikään ehtineistä männyistä jouduin paljon alaoksia sahaamaan pois, kaatamaan muita puita jäämään valitun puulajin edestä pois ja moneen aukkohakkuuseen osallistuin.

Puupellot, tikkupuupellot - jälkimmäistä olen itse käyttänyt sen kuvaamiseksi, kuinka yksipuolisia metsiä Suomessa nykyisellään paljon on niin metsien laji- ja ikärakenteen kuin yksittäisten puiden rakenteenkin puolesta.

Mikä sitten olisi sopiva mittari kuvaamaan metsiemme tilaa? Ei tietenkään absoluuttisen kattava, mutta oman kokemukseni mukaan erityisen herkkä mittari on metsäkanalintujen esiintyvyys ja yleisyys metsissämme. Kannat ovat laskeneet kuin lehmänhäntä, eivätkä enää maaseutujen paatuneimmatkaan kovin usein kehtaa kanahaukkaa syylliseksi esittää.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#4:
Suosittelen tutustumista lähiympäristöön. Ei tarvitse mennä Nuuksiota tai Sipoonkorpea kauemmaksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vai tämmöinen kutsu.. Hurauttakaapa keskustalaiset mönkijällä sieltä puupellolta tupaan, laittakaa päre palamaan ja tutustukaa siinä Kemera-tukien täytön yhteydessä tutkimustuloksiin aiheesta. Koittakaa unohtaa se allergianne kaikenmaailman dosenttien suhteen. ;-)

Aloitetaan metsästrategianne vaikutuksesta vesistöihin.

LUKE:n tutkimuksen mukaan metsäojituksien kuormittavuus vesistöille on jopa kymmeniä kertoja suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Suomen metsäalasta noin 25 prosenttia on ojitettua ja tutkimuksen mukaan avohakkuut sekä metsien käsittely lisäävät entisestään haittoja vesistöille. Näin ollen metsätalouden merkitys vesistöjemme rehevöitymiselle on huomattavasti suurempi kuin on aiemmin luultu.

Ylen artikkelissa kerrotaan:

"Nyt näiltä 1960–80 -luvuilla ojitetuilta soilta hakataan puuta entistä enemmän, kun puun tarve kasvaa metsäteollisuuden investoitua uusiin tuotantolaitoksiin muun muassa Äänekoskelle."

"Ojitusalueen hakkuu on LUKEn Mika Niemisen mukaan hyvin intensiivinen toimenpide. Samaan aikaan tehdään avohakkuu ja maanpinnan käsittelyä sekä kunnostusojitusta."

"Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että nämä lisäävät hyvin paljon kuormitusta. Esimerkiksi kangasmaiden hakkuisiin verrattuna moninkertaisesti, enimmillään jopa kymmenkertaisesti lisäävät niitä ravinnepäästöjä."

EU:n kanssa käytävään vääntöön liittyen kerrotaan kuinka avohakkuut ovat hyvä tapa uudistaa metsää. Ilmastovaikutus ei ole ainoa asia, johin kasvavilla hakkuumäärillä on vaikutusta. Vaikka on tutkittu erilaisia tapoja kestävämpiin ja vähemmän kuormittaviin korjuutapoihin, on avohakkuu edelleen kiistatta käytetyin tapa. Tällä hetkellä LUKEn tutkijat selvittävät siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon, mutta sen vaikutukset tulevat näkymään vasta myöhemmin - varsinkin kun on selvää, että nuo tavat aiheuttavat enemmän kustannuksia. Jo alkaneeseen hakkuumäärän nopeaan nousuun näillä ei ole vaikutusta. Tutkijoita huolettaa, että vesistökuormitukset voivat tulevaisuudessa kasvaa entisestään.

Mitä ajattelitte asialle tehdä?

Jatketaan sitten biodiversiteetillä - jos termi tuottaa hankaluuksia, niin se on sitä, että metsässä kasvaa ja elää jotain muutakin kuin niitä rahaa tuovia runkoja rivissä.

Suomen lajiston uhanalaisuusarviointi on käynnistynyt, mutta tämän kymmenen vuoden välein tehtävän arvioinnin tulokset saadaan vasta vuonna 2019. Edellinen arvio valmistui vuonna 2010 ja tällöin saimme ilahduttavia uutisia metsäluonnon osalta, keskimääräisesti katsottuna lajien häviämisriski oli säilynyt samana kymmenen vuoden välillä. Muiden luontotyyppien kohdalla kehitys jatkui huonompaan suuntaan.

Suojelutoimenpiteillä sekä nykyistä pienemmillä hakkuumäärillä lienee ollut tähän keskeinen vaikutus, myös säästöpuiden jättämisellä on ollut lahopuuta käyttävien lajien kannalta selkeä merkitys.

Näistä uutisista MTK:n Esa Härmälä kerkesi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan Suomi on saavuttanut YK:n tavoitteen pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, SYKE:n asiantuntija Saija Kuusela kertoi Suomen Luonnonsuojeluliitolle:

"Vuonna 2010 tehdyn uhanalaisuusarvioinnin mukaan joka kymmenes suomalainen laji on uhanalainen ja melkein joka neljä silmälläpidettävä, eli vaarassa taantua uhanalaiseksi. Luontotyypeistä eli erilaisista lajien elinympäristöistä hieman yli puolet arvioitiin uhanalaisiksi vuonna 2008. Jo näiden tietojen valossa voidaan todeta, että Suomi on vielä kaukana tavoitteestaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä."

Joka tapauksessa aikana, jolloin hakkuut olivat alhaisella tasolla ja tehtiin runsaasti suojelutoimenpiteitä, saatiin kehitystä parempaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö edelleen toimenpiteitä tarvita.

Miten sitten vaikuttaa hakkuumäärien kaavailtu merkittävä lisäys? Lienee selvää, että tällä tulee olemaan negatiivinen vaikutus saavutettuun kehitykseen. Hakkuumäärät 2000-2010 olivat merkittävästi alemmat kuin kaavailtu tulevaisuuden käyttö. Samalla ollaan yhä tehokkaammin hyödyntämässä kaikki puuaines, jolloin eri lajeille tarpeellista ainesta jää metsään yhä vähemmän.

Oma merkityksensä lienee myös sillä, että Metsähallitus on lisännyt voimakkaasti hakkuitaan ja osa niistä kohdistuu vanhoihin metsiin. Suomen Luonnonvarakeskus LUKE tilastoi todella erikoisesti hakkuita: kaikissa tilastoissa on niputettu yhteen metsäyritysten ja valtion hakkuut, niin ettei niistä selviä kuin kokonaismäärä. En ymmärrä, miksi näin tehdään. Mielestäni kansalaisten tulisi saada tietää selkeästi valtion metsien käytöstä - nyt on mahdotonta erottaa sitä. Mielestäni selvä on, että jo tehtyjen hakkuiden kautta metsäyritysten omien metsien osuus järeästä tukkitavarasta laskee ja valtion metsien kasvaa.

Esität blogisi alussa seuraavaa:
"Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita."

Osoita minulle nimenomaan laki spesifisti lainkohtineen, mikä näin määrää. Katsotaan sitten väittämääsi uudelleen. Ohjeet tms eivät kelpaa vaan nimenomaan laki, jota on pakko noudattaa. Muu osa lauseesta on mielikuvamainontaa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Hmm. Komentistasi päätellen olet tutustunut erittäin hyvin metsälakiin?

On erittäin mielenkiintoista huomata kuinka moni eläinlaji Suomesta häviää pois koska ovat olleet riippuvaisia perineiseen suomalaiseen maatalouteen. Mitä olet ajatellut tehdä tämän asian suhteen?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En näemmä ole ja siksi kysynkin kansanedustajalta lain kohtaa, joka vahvistaa hänen kertomansa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Tulkaa vaan tänne Kainuuseen. Pinta-alasta 95 % on metsää. 7 miljoonan motin kasvusta hakataan tällä hetkellä 3 miljoonaa.

Metsiin jätetään nykyisin lahopuuta ja sellaisia puusaarekkeita. Tämän siis näen maallikon silmällä tuossa Kajaanin ja Sotkamon väliä ajaessa. Mutta riittävätkö nykyiset timenpiteet biodiversiteetin säilyttämiseksi tai edistämiseksi. Ensinnäkin pitäisi määritellä mikä riittää. Toiseksi vaikutukset nähdään ei kymmenien vaan satojen vuosien päästä. Tämä on siis pitkäjänteistä hommaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä plusmänniköt olivat todellinen älynväläys, pääteltiin, että parhaat männyt on ajettu purjelaivojen mastopuiksi.
Ei suomalainen purjelaivanrakentaja tyhmä ollu, vaan teki mastot hitaasti kasvaneesta korpikuusesta. Luontainen metsänuudistus on paras ratkaisu uudistuksessa, paksuturpeisten avosoiden ojittaminen oli suurin virhe, ei kasva mänty, eikä kypsy hilla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Siellä niitä honkia humisee... Mahtaako olla oikein honkaliitto...?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Toiset puhuvat kiintokuutioista ja toiset metsien luontoarvoista. Kumpi porukka on tärvellyt Suomessa metsät, suot ja vesistöt?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tavallaan molemmat. Ainakin jos luontoarvot lasketaan euroissa. Mikä on Vihreiden suhde niinsanottuun markkinatalouteen? (Tuo on tietysti retorinen kysymys; tiedämme vastauksen jo etukäteen.)

Käyttäjän penttiwikstrom kuva
Pentti Vikström

Ja kolmannet puhuvat noin: "Metsähallituksen tehtävänä on hallinnassaan olevien valtion alueiden varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatoimintaan sopiviksi, aktiivinen hankekehitys ja alueiden vuokraus kilpailutukseen perustuen. Metsähallitus luovuttaa tuulivoimaloiden rakentamisoikeuden varaus- ja käyttöoikeussopimuksilla, jotka eivät poissulje alueen muuta käyttöä, esimerkiksi virkistyskäyttöä."

Virkistyskäyttöä...kenen...vihreiden?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Metsähallituksen touhuja suhteen kääntäisin katseen aivan muualle kuun vihreisiin. Vinkkinä follow the money.. Kuka hyötyy?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #20

Tuulivoimalan rakentaja hyötyy järjettömästä vihreästä metsien pirstaloimisesta tuulivoimaloiden takia ja useiden eläimien siirtymisestä kauas pois melun, tärinän ym. ympäristöhaitan alta, myös ihmisiä on joutunut siirtymään evakkoreissulle ja hakemaan turvallista asuinpaikkaa muualta. Vihreät metsän ystävät saavat kyllä hyvät tiet näissä ns. "tuulivoimapuistoissa" ja voivat autoilla esim. keskellä Peittoonkorpea halaamassa tuulivoimaloita joita sinne on Espanjasta asti tuotu keskelle metsää Suomenselän alkumetreille Porin Ahlaisten Kellahden kylään. Saa siellä aina silloin tällöin myös tutustua merikotkan raatoon jonka tuulivoimalan siipi on halkaissut, joutsenia ja kurkia löytyy hyvällä tuurilla. Kannattaa tutustua.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #22

Saa olla tyytyväinen, että metsän eläinten siirtymisestä metsäalueilta pois erilaisten metsäympäristölle aiheutettavien haittojen vuoksi ollaan näin huolissaan.

Mikä olisi mielestäsi hyvä ratkaisu erikseen nykymuotoisen metsätalouden aiheuttamaan, muun muassa metsäkanalintujen runsaaseen vähenemiseen tai jopa häviämiseen useilta metsäalueilta?

Onko ainoa vaihtoehto vain vaatia Metsähallitusta, metsänhoitoyhdistyksiä ja metsäyhtiöitä muuttamaan linjaansa harjoitettavan metsätalouden suhteen, muun muassa aktiivisen kirjoittamisen ja muun vaikuttamisen kautta?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #23

Puutuit monitahoiseen kysymykseen metsäkanalintujen ja metsänhoidon suhteen.

Metsän monimuotoisuus ilman muuta lisää metsälintukantoja metsissämme. Lehtipuita pitäisi jättää, pyy suosii leppää, teeri koivuja...

Horsmaa pitäisi olla poikasten suojana.

Supikoirat pitäisi hävittää metsistä.

Kevään ja alkukesän viileät säät verottavat poikaskantaa, samoin syvät ja vettä sisältävät ojat vaativat uhrinsa.

Aluskasvillisuutta pitäisi antaa kasvaa metsissä, ei siitä ole metsänhoidolle haittaakaan. Tässä muutamia vinkkejä mainitakseni.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #26

Hyvä alku, ja listaa voidaan jatkaakin.

Metsissä oleviin syviin ojiin liittyen metsiä pitäisi alkaa enenevässä määrin ennallistamaan eli laittamaan ojia takaisin umpeen.

Erikseen horsmaan ei välttämättä tarvitse jättäytyä, mutta pitää pyrkiä tuottamaan metsiä ja metsätyyppejä, joissa on luontaisia suojia kuten kaatuneita lahopuita (ml. niiden pystyyn nousseet kannot) ja korkeaa varpukasvillisuutta enemmän.

Monipuolinen ikä- ja lajirakenne tärkeitä; nämä lähtökohdiksi metsissä.

Ennen kaikkea kuitenkin metsäpolitiikka, joka edellyttää yli maanomistajarajojen riittävän laajoihin yhtenäisiin metsäalueisiin perustuuvaa metsänhoidollista suunnittelua, nykyisen tilkkutäkkikäytännön sijaan.

Aukkohakkuut yksinkertaisesti kiellettäviksi, jolloin voimme jossain kohtaa taasen ulkomaisille turisteillekin kehuskella metsillämme.

Käytännössä tulee määrittää metsäluontotyypeittäin raja-arvot puuston kulloisellekin minimitiheydelle kuten myös puuston laji- ja ikärakenteille, vanhojen metsien osuudelle ja lahopuun määrälle metsissä. Toimenpiteet toki tulee määritellä tarkemmin; tässä vain hahmottelen karkeasti, mitä ne voisivat sisältää.

Mainitsemasi supikoiran osalta voitaisiin mielestäni ainakin väliaikaiseksi käytännöksi palauttaa jonkinlainen kantaharvennusraha (ei kehtaa tänä päivänä puhua tapporahasta), jotta kantaa saataisiin tehokkaasti poistettua Suomesta.

Esittämiemme toimien avulla kuitenkin on jo mahdollisuus onnistua turvaamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja samalla lajikadon estämisen kannalta hyvälaatuiset metsät myös tulevien sukupolvien ja silloisten Suomen metsäluontoa katsomaan saapuvien turistien ihasteltavaksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #32

Kyllä kun on itse havainnut metsäkanalintujen kannanvaihtelut, syitä kannanvaihteluun tulee pohtineeksi. Pyykanta on lisääntynyt, eli ilmeisesti sopivaa elinympäristöä löytyy pyille. Sensijaan teeriparvet ovat käyneet huolestuttavan vähiin, harvoin enää pääsee näkemään suurempia määriä teeriä koivuissa ja kieppien löytäminen on onnenkauppa, no ei aina ole riittävästi luntakaan. Kevättalvella hakopuiden alla näkee sentään jätöksiä, että voi iloisella mielellä jatkaa hiihtämistä.

Ukkometson saa helposti työmaalle kaveriksi, kun se tulee koputtelemaan nokkaansa, koppeloita ei pääse näkemään yhtä helposti.

No fasaanit lisääntyvät nyt peltoaukeilla ja talvehtivatkin ruokinnan turvin. Viihtyy hyvin pihapiirissä kun ei niitä ruohoa ja niiden olla muutenkin rauhassa.

Peltopyitä en ole nähnyt vuosikausiin, nykyisin kun pellot ovat rikkaruohottomia. Pellolle olisi hyvä jättää pitkä sänki peltopyylle suojaksi ja apilaa olen kylvänyt viljan sekaan. Siemenillä, erilaisilla rikkaruohon siemenillä peltopyyt elävät. Nykyisin suojakaistat ovat hyviä ruoka- ja suojapaikkoja peltopyille. Peltopyyt vain puuttuvat. Tulee nähtyä niitä supikoiria vaan turhan usein.

Käyttäjän penttiwikstrom kuva
Pentti Vikström Vastaus kommenttiin #20

Vihreät toteavat kotisivuillaan, että "tuulivoimaa on rakennettava lisää, ja runsaasti". Metsähallitukselle toiminta on jalostamista ja aidoille luontoihmisille metsien pirstomista teollisuusalueiksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #24

Toki näin, muuta Metsähallituksessa eivätkä uusissa tuissa vihreät ole päättämässä yhtään mistään.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #25

Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä ei ole yhtään puoluetta joka päättäisi yksinään yhtään mistään. Tarkoittaako tämä sitten, että mitään puoluetta ei voi arvostella näiden ajamasta agendasta koska se puolue ei sitä kuitenkaan päätä?

Tuo on ollut nimenomaan vihreiden vakiovastaus heitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin jo vuosia.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #27

Janne on kyllä tuossa oikeassa, että saivarteluksi menee silloin, jos itse kannattaa vaikka ei ole päättämässä ja tekisi melko varmasti samat päätökset kuin se päättäjä. Toisaalta on aivan lapsellista myös syyttää pelkästään vihreitä, jos ei pidä päätöksistä, silloin kun ne toteutuvat vihreistä riippumatta. Monille on pakkomielle syyttää vihreitä kaikesta, esimerkiksi Satu Hassi oli vastustajien mielestä europarlamenttiaikoinaan puolijumalan tasoinen maailmanpoliittinen jättiläinen, joka pystyi yksin hallitsemaan seitsemää merta ja Eurooppaa.

Metsässä on tosiaan mukava liikkua. Harmi, että kepulaiset ja muut metsiä vihaavat ovat auranneet metsät täyteen hakkuuaukeita, joissa ei kasva mikään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Oletko kuullut että tässä monipuoluejärjestelmässä on sellainen kuin hallitus, joka nykyisessä tilanteessa on vielä enemmistöhallitus, joka jo kohta 2,5 vuotta on vienyt läpi asioita enemmistönä turvin? Ja päättää niistä lisätuulivoiman ehdoista..

Vielä kun näkisi päivän ja aiheen, johon ette pysty tuulivoimaa ja vihreäinhoanne sotkemaan. Vähissä taitavat ne olla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #30

Vastasit vissiin minulle viestiin 27? Kerrotko missä kohtaa kommenttiani puhuin tuulivoimasta yhtään mitään?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #31

Kun tämä kommentointiketjun osa on jo pitkään kulkenut Metsähallituksen tuulivoimatoteamukseen vastaten päädyt sitten tähän argumenttiin. Tämä on toki helposti ymmärrettävää, kun käsittääkseni hallituksesta pois jääneitä tahi jätettyja perussuomalaisia lukuunottamatta mikään merkittävä puolue ei tue yhdistyksesi kantaa, niin on parempi hyökätä jotain tunnistettavaa kohdetta kuten vihreitä vastaan. Aika vähän sillä on kuitenkaan tekemistä reaalimaailman kanssa. Keskusta, Kokoomus ja Siniset ovat jatkamassa tukea uusien muodossa ja te jaksatte olla vihreiden kimpussa..

Jostain syystä alkoi soida päässä Kotiteollisuuden biisi: Kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu koskaan..

Ihan ilmaisena vinkkinä lobbaustoimintaan totean, että kannattaa ennemmin kohdistaa asiat tahoille, jotka niistä ovat päättämässä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #33

Rauhoitu nyt hyvä mies. Tuo sun näppäinraivosi aina kun joku kehtaa kritisoida pyhiä vihreitä ei ole enää missään rajoissa, vaikka seuraavassa viestissä taas sen kiellätkin.

Omassa blogissasi yleensä kiellät puhumasta tuulivoimasta mutta kun nyt välttmättä haluat siitä puhua niin. Vastapuolen lobbareilla on neljä tai viisi kokopäiväistä työntekijää ja veronmaksajien myöntämät sadat miljoonat eurot, meillä on joukko vapaaehtoisia oman toimen ohessa. Olemme puhuneet mm. tariffin järjettömän suuresta tasosta vuosikausia, asia jota yksikään poliitikko ei enää kiistä. Se että meillä ei ole varaa voidella poliitikkoja ja roudata niitä halimaan voimaloita ja ottamaan selfieitä ongelmamyllyillä ei kerro mistään muusta kuin korruptoituneista ja lobatusta poliittisesta järjestelmästä.

Kuvitelmasi siitä että "yhdistykseni" on jotenkin vihreiden kimpussa kuulostaa lähinnä vainoharhaiselta ja johtunee tuosta minkä alussa kerroin, tunnut saavan primitiivireaktion aika kun koet jonkinlaista pakkomiellettä vihreiden puolustamisessa. Itse olen voimakkaimmin kritisoinut nykyistä hallitusta ml. ja erityisesti persut lupaustensa pettämisestä tariffin lopettamisessa ja uuden suunnittelussa. Osansa on saanut myös demarien ja vasemmistoliiton edustajien aivopierut aiheesta. Unohtuiko joku joka minun vielä pitäisi haukkua että olisit tyytyväisempi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #35

Katso objektiivisesti kannanottojanne tässä ketjussa ja yleensä. Analysoi ne ja palaa sitten asiaan. Koittakaa vastustaa niitä oikeita valtarakenteita ja hyötyjä. Kritiikin suhde on aivan kierossa.

Käyttäjän penttiwikstrom kuva
Pentti Vikström Vastaus kommenttiin #36

Sullot Niko näköjään kaikki kanssasi eri mieltä olevat samaan jätesäkkiin. Vastaan vain omasta puolestani.

Metsäthän on sertifioitu, ohjeita ja suosituksia elinympäristöjen huomioimiseen on. Niitä noudattamalla koen omakohtaisesti, että kanalinnut ja lahoa tarvitsevat lisääntyvät palstallani.

Viereen kaavailtu 30 voimalan teollisuusalue teineen, voimaloineen, sähkökeskuksineen, verkkoaitoineen ja sähkölinjoineen on kuin märkä rätti vasten sisäistä metsäluonnonsuojeluani. Jo jopa konsulttien meluennusteissa melu ylittää metson soidinääneen.

Olen huomioinut Vihreiden olevan ainoa puolue, joka "vaatii tuulivoimaa lisää ja runsaasti". Yksittäisiä luonnon monimuotoisuuden tuhoajia on toki kaikissa puolueissa ja ihmisryhmissä, jopa metsänomistajissa, kun he hyväksyvät voimaloita mailleen.

Tällä hetkellä tehokkain keino metsäluonnon suojelemiseksi on tuulivoimaloiden rakentamiskielto metsiin!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

Olet oikeilla jäljillä ja tämä oli hyvä todeta näin kansanedustajan blogissa, jota hän saattaa itsekin lukea ja miettiä, että mitä valtiovallan toimesta on tullut tehtyä.

Vihreä puolue on edesvastuuton tässä asiassa, he eivät tiedä mitä he ovat tekemässä. Luonnon monimuotoisuus saattaa kärsiä, todetaan kuitenkin tuulivoimaa käsittelevässä selonteossa vuodelta 2012.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Tällaiset blogaukset, oli kirjoittaja ja näkökulma mikä tahansa, näyttäytyvät kulloinkin hiukan turhauttavina, kun vaikuttaa siltä, ettei blogistilla ole aikomustakaan osallistua keskusteluun.

Sen sijaan tarkoituksena lienee ainoastaan hankkia tarvittavat kannukset niin muiden puolueportaissa ylöspäin pyrkivien tovereiden kuin peruskannattajien silmissä. Jälkimmäisten keskuudessa tällaiset ovat suorastaan välttämättömiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juu, blogin kirjoittaneelle kansanedustajalle toivottaisin ensin hänet tervetulleeksi keskustelemaan julistuksen sijaan. Kun hän myös esitti kutsun tulla metsään, niin tulen mielelläni tutustumaan hänen opastamanaan metsään sopivana aikana. Vaikka käynkin metsässä jokaikinen päivä, niin tutustuminen siihen kansanedustajan opastuksella olisi varmaan hienoa. Hoituuhan kulut toimestasi?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä näitä kutsuja metsiimme voisivat esittää muutkin kansanedustajat.

Tätä Porin Kellahden teollisuudenluokan tuulivoimaloilla tuhottua metsää ja suojeltua rakennettua kulttuuriympäristöä voisi joku vihreistä kansanedustajista esitellä, eikä vaan käydä halaamassa tuulivoimaloita 200 000 000,00 - 300 000 000,00 euron sponsorirahoilla. http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244285-t...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #40

Puhdasta luontoa tuhotaan yleisen edun tappioksi, - yksityinen etu edellä. Tähän mennessä metsiä länsirannikon perinnemaisemissa on pirstaloitu tuulivoimaloilla jo n. sata neliökilometriä kun otetaan huomioon myös uudet pitkät ja leveät 110–400 kV voimajohtojen vaatimat alueet. - Tuulivoimaa varten on joka tapauksessa oltava samantehoinen säätövoima aina käytössä. Mitä se maksaa, se kaikki hukkaan mennyt raha tulee julkisista varoista. Kehitys pysähtyy pitkäksi aikaa, ei se 4 miljardia ole ihan pieni tukku seteleitä.

Asia selviää parhaiten parista lyhyestä videosta, katsokaa miltä Porin Peittoonkorpi Ahlaisten perinnemaisemissa näyttää tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen:
https://www.youtube.com/watch?v=7Kmh0azEJw0

https://www.youtube.com/watch?v=zBStlQ5iIOc

Tämä uusin video on yleisötilaisuudesta Ahlaisten koululla, Pori näyttää taas pitävän asukkaistaan ns. "hyvää huolta", terveellisyys ja turvallisuus uhkaa puolustetaan kansanedustajien toimesta yksityisen edunsaajan hyväksi, ja veronmaksajien tappioksi. Mitä se kansanedustajan työ oikein pitäisikään olla?

https://www.youtube.com/watch?v=GfRcwpApdJI

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset