Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

Saamelaisuus ei saa näyttäytyä riitelynä

Huomenna, helmikuun 6. päivänä, vietetään saamelaisten kansallispäivää.

Saamelaiset mielletään helposti riitelijöiksi ja olen siitä todella huolestunut. Riitelijöiden kanssa ei mielellään tehdä töitä yhdessä ja heistä pysytään kaukana. Tähän asenteeseen törmään keskustellessani saamelaisasioista eduskunnassa, ministeriöissä, tiedotusvälineiden kanssa, tutkimuslaitoksissa. Meidän on saatava tämä tilanne poikki.

Saamelaisilla tai lappalaisilla (kumman termin kukin omakseen kokee) ei ole varaa nykyiseen tilanteeseen. Ei ole oikein, että ensimmäinen mielikuva saamelaisuudesta on riitely, kuka on oikea saamelainen?

Uudet saamelaiskäräjät aloittavat työnsä.  Heillä on tämän riitatilanteen ratkaisemisessa iso rooli, mutta he eivät ole ainoita. Katsotaan peiliin itse kukin saamelaisasioiden kanssa toimiva ja mietitään, mitä minä voisin tehdä tilanteen korjaamiseksi. Haluan antaa uusille saamelaiskäräjille täyden tukeni ja myös toivon, että he haluaisivat tehdä aktiivisesti töitä Lapin kansanedustajien kanssa.

Vaikka se monista tuntuukin pahalta, niin KHO teki saamelaiskäräjien työtä suuresti helpottavan ratkaisun antaen saamelaiskäräjille ohjeet, miten määritellään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttävä henkilö. Sen mukaan hakijan on osoitettava riittävä näyttö sidoksestaan saamen kieleen ja kulttuuriin.

Riittävän näytön määritelmä on erittäin tiukka rajaus ja sillä olisi voitu aikaisemmin mahdollisesti jopa ehdollistaa joitain tehtyjä päätöksiä.

Toivon, että uudet saamelaiskäräjät voisivat aloittaa työnsä rauhassa keskittyen tärkeään tehtävään kulttuurin, kielten ja saamelaisena elämiseen liittyviin asioihin. KHO:n saamelaismääritelmän linjausten avulla voidaan ottaa iso askel sovittelutyössä eikä elävä kulttuuri kärsi siitä.

Lisäksi toivon, että keminlappalaiset sekä muutkin saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle jääneet nähtäisiin yleisesti saamelaisuutta / lappalaisuutta vahvistavana asiana. Kyse on henkilöistä, joilla on lappalaiset juuret ja identiteetti, mutta joilla ei ole välttämättä riittävää näyttöä tullakseen merkityksi vaaliluetteloon. Heidän oma kokemuksensa ja kiinnostuksensa saamelaista kulttuuria kohtaan tulee tunnustaa. Se tulee ottaa saamelaisuuden vahvuudeksi. Tällä voidaan purkaa todella montaa riitatilannetta.

Luin Veli-Pekka Lehtolan kirjan Saamelaiskiista. En voi kaikkia kirjan mielipiteitä kannattaa, mutta kirja toi esille hyvin nykyisiä kipukohtia. Meillä on edessä todella paljon töitä, mutta ne työt on tehtävä nyt. Emme saa jättää tätä pahaa oloa perinnöksi seuraaville sukupolville.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Reijo Jokela

Minua on kiinnostanut, että miten tuo saamelaisuus eroaa suomalaisuudesta.
Miksi saamelaisuus ei ole samalla tavalla kysymys siitä onko leima paperissa? Jos suomalaisuuden määritelmässä olisi samoja elementtejä, kuin tuossa saamelaisuuden, niin sehän olisi selkeää rasismia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Näin peruskoulupohjalta vastattuna Saamelaisuus eroaa Suomalaisuudesta mm kielessä, kulttuurissa, geeneissä ja poronhoito elinkeinossa. Lisäksi Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan alkuperäiskansaa joka on jäänyt ahtaalle Itämerensuomalaisten levittyä Suomenlahdenpohjoispuolelle, näimpä Saamelaisten näkökulmasta Suurinta osaa Suomea asuttaa heidän elinalueelle tunkeutuneiden Virolaisten (Häme, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa) ja Karjalaisten (Savo, Kainuu) jälkeläiset. Nykyään Saamelaiset ovat vähemmistökansa neljän "vieraan" valtion sisällä vailla omaa valtiota. Koulussa aikoinaan myös opetettiin ettei Saamelaista saa kutsua Lappalaiseksi koska se on samanlaista haukkumista kuin sanoisi Nigerialaista Neekeriksi. Toivotaan että saavat käräjillään riidan aiheet rauhassa sovittua, on ollut hieno tutustua heidän kulttuuriinsa ja oppia Suomalaisena arvostamaan sitä osana Keski-Suomalaista kulttuurikasvatusta.

Reijo Jokela

En tarkoittanut tuota, vaan sitä, että mikä ero siinä on, että jokainen joka muuttaa suomeen on suomalainen heti kun on "leima" paperissa, mutta jos muuttaa lappiin, niin ei ole ikinä saamelainen.
Tarkoitin siis sitä, että miksi saamelaisille on jotenkin hyväksyttävää se mikä suomalaisille on rasismia. Mitenkähän olisi jos olisin hetken asunut Lapissa ja tituleeraisin itseäni saamelaiseksi kertoen, että saamelaisuus on mielentila.

Reijo Jokela

"Nykyään Saamelaiset ovat vähemmistökansa neljän "vieraan" valtion sisällä vailla omaa valtiota".
Kaikilla noilla saamelaisilla on oma valtio. Tietääkseni Suomen rajojen sisällä asuvilla se on Suomi. Saamelaisvaltiosta puhuminen lienee äärinationalismia, joka ei taida olla kovinkaan kovassa huudossa nykyään. En tiedä onko asia eri, jos puhujat edustavat jotakin muuta kuin Suomea.

Käyttäjän VeikkoVnnen kuva
Veikko Väänänen

Tuossapa vastauksessasi Malinen yhdistyy sekä taannoinen kansakouluhistoria että saamelaispolitiikan kirjoittama. Poronhoitokin on Suomen alueella alkanut muualta kuin myöhään alueelle tulleiden tunturisaamelaisten tuomana. Ja kuinka moni saamelainen elää poronhoidolla? Genetiikka se vasta mielenkiintoinen tutkittava on ja olisi, se vain, että eipä sitä taida saamelaisjohto kannattaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuo on iha vuosien 2007-2012 Keski-Suomalaista peruskouluhistoriaa yhdistettynä usimpaan geenitutkimuksiin viimevuosilta. Niin ja sitäpäits Saamelaiset olivat täällä Suomessa ensin kun me Itämerensuomalaiset vielä kuhnailimme 2000-2500 vutta sitten Suomenlahden eteläpuolella Riianlahden ympäristössä keksimässä Varhaiskalevalaisia loruja sammosta. Viron ja suomen kieletkin erosivat lopullisesti omiksi kielikseen 1100-luvun jälkipuoliskolla.

Käyttäjän VeikkoVnnen kuva
Veikko Väänänen

Itämerensuomalaiset ovat myöhäisiä tulokkaita, mutta heitä ennen täällä oli porukkaa, jossa on esivanhempia niin suomalaisille kuin saamelaisillekin. Sitten on se saamelaisten läntinen juuri eli eihän se ihan noin yksioikoista ole tämä Suomen alueen asuttaminen. Aikamoista sekasakkia niin suomalaiset kuin saamelaisetkin. Eikun lisää geenitutkimuksia ja rinnan arkeologiaa penkomaan!

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Suomi ei ole ratifioinut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa sopimusta (ILO 169). Toivottavasti tällä hallituskaudella asioihin tulee muutos ettei saamelaisten tarvi jälleen kerran pettyä. Noita kun ei aina ole kohdeltu ihan oikeudenmukaisesti tai tasapuolisesti.

Käyttäjän VeikkoVnnen kuva
Veikko Väänänen

Tomi ketola kirjoittaa saamelaisista kuin he olisivat kaikki yhtenä kansanryhmänä esimerkiksi tuon Suomessa jo ajasta jääneen ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin takana. Suurin osa Suomen saamelaisista - lähes 70 prosenttia- asuu muualla kuin nk. saamelaisalueella ja vielä suurempi osa elää muutoin kuin harjoittamalla niitä "perinteisiä elinkeinoja", joita kyseisellä ILO-sopimuksen ajamisella oltaisiin tosiasiassa luonnon kestävä käyttö ohittaen edistämässä. ILO-asiassa kyse on siis myös saamelaisten yhdenvertaisuudesta, eikä asia ole ollenkaan niin yksiselitteinen kuin äänekkäällä ja yhden kulttuurin haaran hallitsemalla saamelaispolitiikalla on annettu ymmärtää. Perehtykää ja olkaa kriittisiä, se on sallittua myös saameleisasioiden tabujen äärellä.

Toimituksen poiminnat