*

Eeva-Maria Maijalan blogi Pihkassa Lappiin

En päässyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon

  • Minä ja puolisoni Jari vuonna 2011 Linnan juhlissa. Pukuni oli kannanotto metsälappalaisen kulttuurin puolesta.
    Minä ja puolisoni Jari vuonna 2011 Linnan juhlissa. Pukuni oli kannanotto metsälappalaisen kulttuurin puolesta.

Sain Korkeimmalta hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen valituksestani tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. KHO:n päätöksen perusteluissa luki, että lain mukaiset valintaperusteet ovat vaihtoehtoiset. Ja minun osaltani tulkittiin, että näyttöni kielellisestä ja kulttuurisesta yhteydestä eivät olleet riittävät. Kukaan ei kuitenkaan ole kieltänyt sitä, että minulla on paljon saamelaista eli lappalaista taustaa. Olen siitä ylpeä ja kannan sukuni perinteitä jatkossakin.

Ryhmähyväksyntä ei yksinään ole KHO:n mukaan ainoa peruste hyväksynnälle. Olen tyytyväinen, että tämä tuli esille, sillä saamelaiskäräjillä ei ole ollut esim. yhtään henkilöä Savukoskelta. Vaalilautakunnan ryhmähyväksyntään vetoavat eivät tunne savukoskelaisia eivätkä heidän juuriaan. Savukoskella on puhuttu saamen kieltä vielä 1900-luvulla. Lisätutkimuksilla ja selvityksillä voitaneen jatkossa vielä osoittaa, että ensimmäisenä kielenään saamen oppineiden lapsenlapsia eli vaaliluetteloon hyväksyttäviä saamelaisia voi olla vielä elossa.

KHO:n päätöksen ydin oli kohdallani, että kaikki ne itsensä saamelaiseksi kokevat, joiden itseidentifikaatiolle on riittävä, objektiivinen peruste, voivat tulla merkityksi vaaliluetteloon.

Päätös ei siis todellakaan tarkoita, että kuka on saamelainen ja kuka ei ole tai että kenellä on oikeus harjoittaa saamelaiskulttuuria. Päätös on siitä, että kenen osalta on osoitettu olevan riittävä näyttö kielellisestä ja kulttuurillisesta yhteydestä saamelaiseen kansaan, jotta heidät voidaan merkitä saamelaisten vaaliluetteloon.

Päätöksessä lukee, että hakijan itseidentifikaatiota ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi.

Yhtä sodankyläläistä vanhaa miestä lainatakseni: "Ei minun tarvitse kysyä keneltäkään lupaa olla se, mikä olen. Olen lappalainen." Kyse on ihmisoikeudesta, oikeudesta omaan kulttuuriin. Minulla on perustuslain mukainen oikeus Saamen kulttuuriin.

Toivon, että saamelaiskäräjätkään eivät näe saamelaisuutta mustavalkoisena asiana. Meitä varsinkin metsälappalaisten jälkeläisiä ja siinä kulttuurissa kasvaneita on paljon. Vaikkakaan meidän näyttömme eivät ole olleet nyt riittäviä, jotta meidät olisi voitu merkitä vaaliluetteloon. Meidänkin kulttuurimme kuitenkin on tärkeää ja se on osa Suomen saamelaista historiaa ja nykyistä elämää. Toivon, että voimme toisiamme tukien kehittää yhdessä saamelaisuuttamme, lappalaisuuttamme.

 

* * *

 

TAUSTAA

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta hylkäsi 16.2.2015 pyyntöni tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien hallitus hylkäsi vaalilautakunnan päätöksestä tekemäni oikaisuvaatimuksen 3.8.2015. Tästä päätöksestä tein valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Perusteeni hakemukselle olivat tiivistetysti seuraavat:

  • Olen lappalainen eli saamelainen, eikä kukaan voi kieltää minulta sitä identiteettiä, johon olen sukuni myötä kasvanut. Kaikki esi-isäni molempien vanhempien puolelta ovat asuneet viimeiset parisataa vuotta Sodankylän alueella. (Äitini on Aikion sukua.) Noin puolet molempien vanhempieni esi-isistä ovat vielä paljon vanhempaa perua Sodankylästä. Polveudun siis myös suuresta osasta Sodankylän alueen vanhoja lappalaissukuja.
     
  • Sodankylän alueella ja erityisesti sen kylissä lappalainen kulttuuri on säilynyt hyvin puhtaana ja perinteisenä. Juureni ja elämäntapani ovat syvällä lappalaisessa kulttuurissa ja elämäntavassa. Se on ammentanut voimaansa omasta metsäsaamelaisesta yhteisöstä.
     
  • Poronhoito kuuluu oleellisena osana minun saamelaiseen kulttuuriini ja identiteettiini. Olen lapsesta saakka osallistunut porotaloustöihin, kasvanut poromiesperheessä ja harjoitan elinkeinoa yhä. Olen asunut koko elämäni Lapissa ja siis myös poronhoitoalueella. Metsästys, kalastus ja luonnontuotteiden keruu sekä ravinnoksi käyttö ovat oleellinen osa niin minun kuin sukuni identiteettiäni ja kulttuuriani, sekä jokapäiväistä elämää. Poronhoitoa on suvussani harjoitettu sukupolvesta toiseen katkeamatta niin kauan kuin asiasta on tietoa saatavilla. Kotoani löytyvät myös isäni ja ukkini vanhat umpitakit eli lapinpuvut sekä säpikkäät. Oma erikoisalani saamelaiskäsitöissä on paulojen tekeminen. Käytin nutukkaita pauloineen jo koulussa.
     
  • Isävainajani Aimo Maijala oli poromies, joka kulki paljon koko poronhoitoalueella. Hän piti itseään ja häntä pidettiin koko saamelaisalueella lappalaisena eli saamelaisena ja hän kasvatti lapsensakin siihen. Hän käytti saamen kieltä porotöissä ja keskustellessaan saamelaisten kanssa, vaikkei se ollutkaan hänen äidinkielensä. Kielen osaaminen osoittaa hänen arvostustaan juuriaan ja kulttuuriaan kohtaan. Hän halusi oppia ja käyttää kieltä, jota hänen omat esivanhempansa eivät saaneet käyttää. Identiteettiämme ei voi vähätellä sen vuoksi, että olemme menettäneet historiallisen kehityksen (pakkosuomalaistamisen) tuloksena oman keminsaamen kielen. (Kävin peruskoulun Sodankylän kirkonkylässä. Valitsin 8. luokalla valinnaisaineeksi saamen kielen, mutta hakijoita oli vain kaksi eikä opetusta aloitettu.)
     
  • Olen Oulun maakunta-arkiston antaman todistuksen mukaan lappalaiseksi merkityn Matts Hansson Askan jälkeläinen. Yksiselitteinen näyttö tästä on Oulun maakunta-arkiston antama todistus.
     
  • Ryhmäidentifikaatio ei ole Suomen lakien mukainen määritys saamelaisuudelle. Kansainvälinen oikeus antaa suojaa myös metsäsaamelaisuusidentiteetin omaavalle alkuperäiskansalle. Saamelaiskäräjien käyttämä ryhmäidentifikaatio syrjii metsäsaamelaisia, joilla on yhteinen perimä, perinne ja historia pohjoisessa alkuperäiskansan ryhmässä. Metsäsaamelaiset ovat todellinen alkuperäiskansa, osa saamelaisuutta, jolla on edelleen elävä kulttuuri. Kemin-lapin kieli eli keminsaamekaan ei ole hävinnyt kokonaisuudessaan, vaan se elää yhä paikannimissä sekä porotalouden ja luontoon liittyvän elämäntavan erikoissanastoissa. Saamelaiskäräjien päätös syrjii keminlappalaisia metsäsaamelaisia. Metsälappalaiset keskuudessaan tunnistavat saamelaisen identiteettinsä ja kulttuurin. Metsäsaamelaiset ovat kollektiivisesti hyväksyneet minut ja sukuni kuulumaan alkuperäiskansaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava omakohtainen teksti aiheesta, josta esimerkiksi minulla ei ole ollut juuri mitään tietoa.

Kun korkein hallinto-oikeus on näin kohdallasi todennut, ei sinulla kansanedustajanakaan taida olla asian suhteen mitään tehtävissä?

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

"Hän käytti saamen kieltä porotöissä ja keskustellessaan saamelaisten kanssa, vaikkei se ollutkaan hänen äidinkielensä."

Eikö tuo ole aika selvä juttu tai siis jos ei kummankaan vanhemman äidinkieli ole saame, niin saamelaiseksi laskeminen voi olla aika vaikeaa. Jos vielä tiukemman kannan ottaa, niin äidin tai jopa molempien vanhempien pitäisi olla saamenkielinen.

Jos vanhempia tai isovanhempia ei kiinnostanut asia siloin, kun saamelaisia suomalaistettiin, eivät laittaneet kampoihin tai yrittäneet kotona opettaa edes salaa saamenkieltä, niin ei mahda mitään.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Aika ikävä asenne sorrettua kansaa kohtaan.

Mohamed Rasal

Luin tästä lappalaisten ja saamelaisten asiasta hyvin monta vuotta sitten. Käsitin että kaikki halusivat olla saamelaisia koska siihen liittyi jotain alkuperäiskansan maankäyttöoikeutta tai luonnon hyödyntämisoikeutta?

Nykyisin tulee saamenkielistä ohjelmaa yleltä. Eikö se ole niin että saamelaisilla on oma kieli?

Eli aika outoa olla saamelainen joka ei kuitenkaan puhu kieltä? Leikillisesti jos vetäisin romanivaatteet ylle (kaikessa ystävyydessä, hyvät romanit) tulisiko minusta silloin romani kun vaan identifioisin itseni romaniksi kun joku esivanhempi tuli intiasta?

Sentäs kansanedustaja!

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Aika harva romani osaa puhua sujuvasti romanikieltä.

Varmaan moni haluaa olla saamelainen ihan senkin vuoksi, että on saamelaisesta suvusta eikä saadakseen jotain etua. Ei aina pidä ajatella pahaa ihmisten motiiveista.

Janne Hilden

Edun saaminen on aina se päällimmäisin kannustin, kun kepusta puhutaan :)

markku palonen

Ei se, että ei osaa oman kulttuurin kieltä,tarkoita ettei olisi esimerkiksi romaani.On paljon romaaneita jotka eivät osaa oman kulttuurinsa kieltä.Myös maahanmuuttajia on paljon jotka eivät osaa suomea mutta ovat suomenkansalaisia ja saavat silti äänestää sekä olla ehdokkaana vaaleissa.

Mohamed Rasal

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että jokainen on oman elämänsä kirja.

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio

Huomasitteko jo, että Martin Scheinin bloggasi aiheesta Perustuslakiblogissa? Hän löysi KHO:n päätöksestä "neljä vakavaa virhettä":
https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/10/01...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Martin Scheininin mielestä vakava virhe oli se, että KHO ei kunnioittanut Saamelaiskäräjien toimivaltaa hyväksyessään valituksia, joskaan ei tämän blogin kirjoittajan.

Reino Jalas

Taitaisi olla tässäkin asiassa selkeämpää siirtyä ruotsalaisten käyttämään menettelyyn ja tunnistamiseen kuka on saamelainen ja kuka ei.

    "Komitean mukaan ”eri aikoina ja eri Pohjoismaissa kansalaisia on lueteltu saamelaisiksi hyvinkin eri perusteilla”, mikä on aiheuttanut tilastotietojen vaihtelua ja horjuvuutta. Lopuksi mietinnössä todetaan, että Suomessa on saamelaisten määrittelyssä pantu keskeinen paino kielelle, kun taas Ruotsissa saamelaisuus perustuu poronhoidon harjoittamiseen (KM 1973:46, 3; Joona J. 2006, 368-369)
    http://www.politiikasta.fi/article/saamelaisten-oi...

Puhua saa ihan mitä kieltä tahansa. Mutta jos pääelinkeinonasi harjoitat perinteisen mallista porotaloutta niin olet tällä mittarilla katsottuna saamelainen. Silloin saat saamelaisuuteen perinteisesti kuuluvia maiden ja vesistöjen käyttöoikeuksia käyttöösi.

Ei kai oikein muulla kuin porotaloudella voi perustella sitä, että miksi pelkän syntyperän ja saamenkielen puhumisen perusteella saa osaan suomalaista maapohjaa suurempia oikeuksia kuin mitä muut suomalaiset saavat.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Täsmälleen päinvastaista mieltä. Porotalouden harjoittaminen ei voi Suomessa olla perusteena saamelaisuuden määritelmälle, koska poronhoitoa ovat jo pitkään harjoittaneet Suomessa muutkin kuin saamelaiset.

Jos nykyistä käytäntöä halutaan muuttaa, niin siihen voitaisiin lisätä, että saamelaisena on pidettävä myös henkilöä, joka on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon jossakin saamelaiskielessä. Tämä motivoisi lappalaissukuja elvyttämään saamen kielen alueellaan. Se on tosin vaikeaa, koska keminsaamea ei ehditty dokumentoida riittävän hyvin. Rekonstruktion pitäisi ilmeisesti perustua inarinsaameen.

Reino Jalas

> Porotalouden harjoittaminen ei voi Suomessa olla
> perusteena saamelaisuuden määritelmälle,

Mikäli olet perehtynyt tähän saamelaisasiaan, niin osaatko sanoa miten ruotsalaiset ovat kuitenkin pystyneet kiertämään tuollaisen ongelman?

Noin 30..50 vuoden kuluttua porotalous on hävinnyt Suomesta. Sopivia talvikelejä ja jäkäläkasvustoja ei vain enää ole.

Viimeistään silloin on aika luopua myös pienen, 30.000 hengen saamelaisväestön erioikeuksista, liittyen maapohjaan ja porojen laiduntamiseen. Silloin he ovat ihan samanlaista, normaalia taajamissa asuvaa ja töissä käyvää porukkaa kuin muutkin ei-saamelaiset Lapin asukkaat.

Vai onko saamelaisväestöllä jonkinlaisena taustaideana, että he voisivat perustaa saamelaisalueille verovapaita EU-pelikasinoja?? Samaan tapaan kuin Amerikan intiaanitkin ovat omaa itsehallinnon etuoikeuttaan hyödntäneet.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander Vastaus kommenttiin #19

Ruotsin saamelaiskäräjälaki lähtee kielipohjaisesta määritelmästä. Voidaan tietysti väittää, että tällä kierretään poronhoitolain elinkeinopohjaista määritelmää, mutta miksi poronhoitolaki olisi ensisijainen? Toki se on parantanut poronhoidon edellytyksiä niille saamelaisille, jotka alun alkaen pääsivät lain piiriin. Tuhoisaa sen sijaan oli, että poronhoitoa harjoittamattomat saamelaiset jäivät määritelmän ulkopuolelle ja ilman kielellisiä oikeuksia.

Kieli on kulttuurin ja etnisen identiteetin keskeinen osa, paljon merkittävämpi kuin elinkeino. Toki myös perinteiset elinkeinot ovat osa kulttuuri-identiteettiä. Mutta jos perinteinen elinkeino menetetään ilmastonmuutoksen seurauksena, niin ehkä muut erityisjärjestelyt voivat auttaa kulttuurin säilyttämisess. Minä kyllä hyväksyisin nuo verovapaat kasinot.

Mohamed Rasal

Jotenkin muistui mieleeni Karpon ohjelma kaukaisuudesta ja saamelaisen Hannu Maggan tapaus.

Hannu Magga joutui mittavan porovarkauden kohteeksi ja häneltä varastettiin noin tuhat poroa. Yksi jäi. Porovarkaus oli niin suuri että asialla oli järjestäytynyt rikollisliiga ja Magga valikoitui uhriksi etnisen taustansa takia.

Kyseessä oli siis jatkettu rasistinen viharikos vertaansa vailla.

Hannu Magga ei saanut koskaan oikeutta koska ei osannut hyvin suomea vaan puhui saamea. Viranomaisilta ei apua herunut ja oli vahvojakin epäilyjä että viranomaisilla oli oma poro ojassa porovarkauksissa.

Hannu Magga menetti omaisuutensa talonsa ja terveytensä.

Kun nyt ilmaantuu saamelaisia eduskuntaankin asti olisi oikein jos nyt vihdoin selvitettäisiin Hannu Maggan tapaus.

Ihan alkuperäiskansan eli saamelaisten oikeuksien vuoksi vaikkei syyllisiä enää saadakaan vastuuseen rasistisista rikoksistaan.

Oscari Wirola

Mohamed, kirjoitat todellakin asiaa. Muista jotain tuon oloista tapahtuneen. Nyt olisi aika saada kaverille oikeutta. Se on meidän kollektiivinen velvollisuutemme!

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Ottamatta kantaa itse asiaan. kun en sitä kunnolla tunne, muistutan kautta aikojen tunnetuimmasta keminlappalaisesta, Olaus Sirmasta.
Hän tuli aikoinaan kansainvälisissä tiedepiireissä tunnetuksi Johannes Schefferuksen v. 1673 julkaiseman Lapponia-teoksen kautta, kahdesta runosta, laulusta joiusta, miten vain haluamme. Käsitykseni mukaan Sirma oli näiden joikujen tekijä, ainakin runoelmassaan Morsiamelle, mikä on upea, monimutkainen ja -polvinen rakkauslaulu. Kulnasadz, vaatimein, on yksinkertaisempi, kuin matkajoiku, rakastetusta kertova sekin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olaus_Sirma
Orajärveltä ;)

Jaakko Häkkinen

Olennaista on, mitkä bloggaajan esittämistä kriteereistä erottavat hänet muista Lapin suomalaisista, joilla kaikilla on paljon saamelaisia esivanhempia. Sellaisia kohtia ei ollut montakaan; lapinpuku ja saamen kielen käyttö ilmeisesti ainoastaan.

Saamelaisiksi ei tietenkään voida laskea sellaisia saamelaisten jälkeläisiä, jotka ovat etnisesti suomalaisia tai jotka eivät eroa alueen etnisistä suomalaisista muuten kuin henkilökohtaisen identiteettinsä osalta. Muutenhan samat kriteerit täyttävät suomalaiset alkaisivat tulvia saamelaisiksi.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

En ymmärrä, miksi suomalaiset tulvisivat saamelaisiksi. Suomessa on elinkeinovapaus ja suomalainenkin voi halutessaan harjoittaa poronhoitoa.

Jaakko Häkkinen

Eihän meidän sitä tarvitse ymmärtääkään. Olennaista on, että
- se olisi mahdollista jos kriteerejä löysennetään, ja
- saamelaiset eivät sitä halua.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #24
markku palonen

Oikeudet ja tuomarit ovat niihin ammattirymiin kuuluvia, jotka huonoiten hallitsevat oman ammatin ja osaamisen.(Jollei oteta huomioon politiikkoja).

Käyttäjän TuulaTuisku kuva
Tuula Tuisku

Ei Ruotsissakaan saamelaisuus ole vain porohoidosta kiinni. Ruotsin saamelaiskäräijien vaaliluetteloon pääsee jos
1Anse sig vara same och 2 antingen
1. själv ha eller ha haft samiska som språk i hemmet,
2. ha någon förälder eller mor- eller farförälder som har eller har haft samiska som språk i hemmet eller
3. ha en förälder som är eller har varit upptagen i röstlängd till Sametinget (såvida inte länsstyrelsen har beslutat att föräldern inte skall vara upptagen i röstlängden på den grunden att föräldern inte är same).
Eli sama kielikriteeri on myös Ruotsissa kuin Suomessakin. Aiemmin, ennen vuoden 1992 saamelaiskäräjälakia, vain poronhoitajia pidettiin saamelaisina ja vain heille annettiin saamenkielistä opetusta. Näin ei-poronhoitajat ja myös saamelaiset metsäalueella jäivät saamenkielisen opetuksen ulkopuolelle, joten he menettivät kielensä .

Miksi suomalaiset haluaisivat tulla saamelaiseksi. Koska jotkut suomalaiset luulevat, että saamelaisena saa etuja, joita ei suomalaisena saa.

Käyttäjän TuulaTuisku kuva
Tuula Tuisku

Maijala kirjoittaa "Sodankylän alueella ja erityisesti sen kylissä lappalainen kulttuuri on säilynyt hyvin puhtaana ja perinteisenä. Juureni ja elämäntapani ovat syvällä lappalaisessa kulttuurissa ja elämäntavassa. Se on ammentanut voimaansa omasta metsäsaamelaisesta yhteisöstä.".

Mikään kulttuuri ei vuosisatojen ajan pysy "puhtaana ja perinteisenä". Kaikki muuttuvat, perinteetkin. Keski-Lapin nykyinen väestö polveutuu alueella asuneista saamelaisista ja uudisasukassuomalaisista. Näiden kahden väestön sekaantuessa ihmiset kehittivät alueelle sopivan elinkeinomallin, jossa on piirteitä kummastakin kulttuurista: talollinen karjahoito yhdistetään uudenmalliseen poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen. Vaikka asutaan taloissa, on ympäröivä luonto oleellinen osa ihmisten arkielämää. Vaikka kieli onkin suomi siinä on sanastoa ja piirteitä saamen kielistä. Ihmiset ovat kehittäneet myös uusia sovelluksia poronhoitoonkin esim. hihnavasotuksen Itä-Lapissa. Kunnioitan itse tuota kulttuuria suuresti. Se on elävää lappilaista, peräpohjolaista tai Lapin suomalaista kulttuuria. Se ei ole suomalaista, mutta ei saamelaistakaan.

Muuten, voisin itsekin samoin perustein vaatia pääsyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, mutta en vaadi. Tunnen sen verran saamelaisia ja saamelaiskulttuuria, että tiedän heidän tapojensa ja arvojensa olevan erilaisia kuin minun.

Yossi Smed

Saamelaiskäräjät ja sen riitaisuuden tietäen, en laskisi suuresi vahingoksi ettei sinne pääse tai joudu. En koskisi Saamelaiskäräjiin kymmenen metrin halollakaan... ja niitä saamelaiskieliä, virallisesti kolme neljä, lisäksi Ruotsin ja Norjan eteläsaamet, ja harvat ymmärtävät ( tai halua ymmärtää ) toisiaan...

Toimituksen poiminnat